Vuoden 2013 avaus - Eckerö!

Nyt on uusi vuosi ja vanhat kujeet potkaistu käyntiin perinteisillä Ahvenanmaan Eckerön kisoilla! Eckerön kisoissa on aina ollut mahtava tunnelma, sekä pohja on parhaimpia missä olemme kisanneet. Lämmin iso halli jossa on vain kaksi agi-kenttää jättää ylimääräistä tilaa joka puolelle ja lapsilla on tilaa juosta ja temmeltää ilman pelkoa yhteentörmäyksistä ;) Olemme käyneet näissä kisoissa ties miten kauan, mutta nyt näyttää siltä että kisailijamäärät ovat laskemaan päin mantereen lämpimien hallien nousun ansiosta. Tosin tänä vuonna Ruotsalaisia taisi olla ennätysmäärä.

Pelkästään kisaaminen ei ole se mikä on hienoa tällä reissulla! Näissä kisoissa on väkisinkin aikaa jutella ja seurustella muiden agilityihmisten kanssa (jos joku sellaisesta siis tykkää). Jo laivamatkalla saadaan hupia aikaiseksi. Lapset tykkää pallomerestä ja allekirjoittanut lähtee lyömään perinteistä kalja-vedonlyöntiä maailmanmestaria vastaan agilityssä :D Perjantaina kävimme jo ottamassa kisaa paikallisen kylpylän sähköisen ajanoton omaavassa liukumäessä, illalla isolla porukalla syömään niin isoa ja hyvää pitsaa ettei se lautaselle mahtunut! Hotellilla viimeiset vilkaisut telkkarin lastenohjelmiin ja aamulla syömään ilman suurempaa hoppua hotelliaamiaista. Aivan parasta!

 

Kisoihin tänä vuonna oli saatu tuomareiksi kolmosluokkiin Anne Savioja ja Ruotsalainen Marianne Fernström. Radat olivat jälleen mukavia, vaikkakin Anne on hieman lähtenyt muuttamaan rataprofiilejansa. Nykyään Annen radoilla joutuu jo miettimään ohjauskuvioita eikä voi mennä vanhoilla treeneillä! Mariannen ratoja oli kaksi ja molemmissa oli pieni syherö jonka jälkeen kovaa vauhtia. En tiedä mitä tauko on tehnyt minulle, mutta tällä hetkellä kaikki radat ovat tuntuneet mukavilta ja helpoilta. Olisiko sitä henkistä kasvua tapahtunut tässä pääkopassa tauolla :D Nääh, tuskin ;)

Tässä lauantain kolme rataa Bliin kanssa. Radoilla jatkuu jälleen sama teema, eli joko nollaa tai yhtä pientä virhettä per rata. Ekalla radalla raskas keinu yllätti meidät, tokalla radalla yksi pakkovalssi epäonnistui minun hätiköintiin mutta kolmas rata olikin sitten nollavoittorata. Yeee! Tämä oli vieläpä se rata jossa löimme sen kalja-vedon ;)

Ensimmäisen päivän kolmen kisan jälkeen polveni olikin jo niin rasittunut ettei varmuutta ollut miten toisen päivän kävisi. Rauhallisen aamupalan jälkeen lähdimmekin viimetingassa liikkeelle kisapaikalle ja matkalta tulikin soittoa että rataantutustuminen alkoi NYT! :D Hirmuisella kiireellä kisapaikalle ja kerran saimme Annan kanssa käveltyä radan läpi. Mukavaa taas testata kisahermoja tällä tavalla! Ratahan oli mukava jälleen ja Marianne oli tehnyt pitkän viennin puomilta keppien avokulmaan jossa houkuttimena ja esteenä putki siinä vieressä. Melkein uskallan luvata että Blii teki tämän radan hienoimman keppien sisäänmenon, vaikkakaan makseja en nähnytkään ;) Niinjoo, ja tietenkin epäonnistuin jo toisen esteen jälkeen, eli hylly tältäkin radalta :)

Kisat olivat jälleen parhaimmat aikoihin. Tuloksia tuli nolla ja vitonen, sekä pari pieniä virheitä sisältävää hyllyrataa. Treenattavaa on ja lihaskuntoa on saatava. Ei näytä pahalta ollenkaan, joten tästä on hyvä jatkaa! Juoksukontaktit osuu jotenkuten vaikka niitä ei ole treenattu kuin kerran tässä toissaviikolla, joten tekemistä riittää :)

Kuukauden pikakelaus

Tässä on mukamas ollut kiirusta töiden kanssa, joten tänne ei ole kauheasti ehtinyt päivittelemään.


Laitetaanpa kuitenkin viimeisen kuukauden kohokohdat:

Puoleen vuoteen olemme Bliin kanssa treenanneet sen kolme kertaa. Tällä  treenikerralla me testattiin polvea. Polvihan kesti ja kisoihinkin pääsi ilmoittautumaan.

Kävimme HSKH:n vuoden viimeisen viikonlopun kisoissa ottamassa jopa kolme starttia. Polvi kesti yllättävän hyvin, mutta toinen vamma (ei tämä hyppääjänpolvi-vamma) vähän ärtyi ja ainakin viikon verran on kipeillyt. Noh, ei se mitään, sillä tämä ei ole niin paha kuin tuo puoli vuotta vienyt vamma.
Kisat olivat siis Anne Saviojan tuomaroimat ja mukavathan ne olivat. Blitzhän ei mennyt normaalia vauhtiansa piiiitkän tauon jälkeen, joten nollankin sain aikaiseksi. Tässä kisaradat:

Nyt tässä juuri pakkailen laukkuja ja huomenna aamulla auton nokka suuntautuu kohti Ahvenanmaata. Laivalla yli ja  viikonlopuksi kisaamaan ja pitämään hauskaa perinteisessä kisapaikassa!
Eipä tässä sen kummempia ehdi kirjoittelemaan, vaan nyt pitääkin mennä nukkumaan. Päivittelen tässä varmasti taas kiihtyvällä tahdilla, kun näköjään tässä pikkuhiljaa alkaa tapahtumaan agilityn saralla :)

Hiljaista on ollut..

Mutta josko nyt saisi taas tekstiä aikaiseksi!

Viikonloppuna oli jälleen Top Team leiri. Itsehän en sinne Bliin kanssa hakenut, kun pikkuinen oli tiineenä testien aikaan. Kovasti kyllä olisin halunnut mukaan, mutta enköhän jää henkiin ilmankin Teamia. Onneksi treenattavia asioita saa selville ja niistä voi itsekin koittaa itsekseen oppia. Yksi asia mikä Jenny D oli leirillä opettanut, oli nopeammat "reitinvalinnat". Niistä sitten (oli mulla kuva) vetäisin tänään omat treenit ja kellotin erilaisia ohjauskuvioita kolmelta hypyltä. En ole aikaisemmin kellottanut näitä kuvioita mutta nyt sitten tuli tehtyä lähes huolella. Aikaisemmin olin siinä uskossa että kun tekee takaakierron hypyllä, niin mini-luokan koiralla ei ole kovasti väliä että tekeekö sen kierrättämällä siivekkeen ympäri vai antaako maksien tapaan hypätä ristiin yli ja tulla toiselta puolelta. Nyt sitten yllättäen ristiinhyppääminen oli meille tällä hetkellä tehokkaampi kellon mukaan. Toisaalta meillä on ollut pitkä tauko takana eikä varmastikaan tiukkaan käännökseen tarvittavat lihakset ole sitä mitä olivat ennen taukoa!

Koitetaan tässä pikkuhiljaa taas ottaa yksittäistä kuviota ja koitetaan saada esteet taas muistiin ilman että rikkoontuu itse tai koira. Kisakalenterissa oli HSKH:n kisat tuossa vuoden lopussa, jotka hieman kiinnostaisi. Nyt katsellaan päivät kerrallaan ja toivottavasti kisaaminen onnistuu!

Lenkkiä ja suuntaviivojen pohdintaa

Viimeaikaiset puuhastelumme ovat nyt olleet hieman jäissä. Blitz kävi osteopaatilla ja etupää oli oikein hyvässä kunnossa, mutta takapäähän tarvitaan lihasta. Kovasti koitetaan kuntoa kasvattaa ja vähän lihaksiakin Blitzille kuin myös isännälle. Viime viikolla tuli käytyä Blitzin kanssa hallilla ja kyllähän tuo vielä esteet muisti. Tai ainakin osan niistä :) Into piukassa porhalsi menemään muutamat kepit ja putket, A:n ja kourallisen matalia hyppyjä. Itsekin juoksuaskeleita otin ja ilokseni huomasin ettei polveen tullut oireita vaikka tukea ei ollutkaan päällä. Tälle viikolle onkin sitten otettu oikein kuntokuuria. Kolmena iltana ollaan käyty juoksemassa puolen tunnin lenkkiä ja vauhtina ollut meikälle kevyt ja Bliille sellainen letkeä ravi-vauhti. Pikkumustat olivat alkuun mukana, mutta ilmeisesti vauhti on asteen liian kova että pystyisivät tasaisesti ravaamaan lyhyillä kropillansa, joten kolmas lenkki olikin sitten vain Blii ja minä. Onpa ollut ikävä treenistä kipeitä lihaksia! Mikä parasta, polveen ei vieläkään satu!

Jatkoa suunnittelin niin, että kuntoilu jatkuu ja esteillä käydään kevyesti alkuun. Pohdin myös mitä ja miten nyt teen tämän talven. Nyt on ollut viime aikoina merkkejä ja kirjoituksia siitä, että suomalaiset ehkä treenaavat liian vaikeita asioita. Muistan jo monena MM-kisa viikonloppuna toivovani vaikeita ratoja jotta suomalaiset saisivat etua siitä, koska Suomessa treenataan ja kisataan melko hankalia kuvoita. Tosin nykään taso on suuremmilla agilitymailla sellainen, että eipä siitä Suomelle paljoa etua tule. Kolmosluokkaan kaikilla on kiire nuorine koirineen ja ne ykkösten ja kakkosten (jotka ovat myös vuosien saatossa tulleet haastavimmiksi) helpot radat jäävät vähiin. Näkisin että helpoilla ja sulavilla radoilla on edelleen paikka treenikalenterissa. Helpot radat kuitenkin nostavat vauhdin korkeaksi ja onnistumiset parantavat sekä koiran että ohjaajan itseluottamusta. Kaksi ominaisuutta jota itse arvostan teknisen osaamisen lisäksi.

Meillä Blitzin kanssa on nyt hyvä tilanne taas aloittaa puhtaalta pöydältä. Edellinen kisamme on ollut SM kisat 17.6 ja polveni rikoin 12.5, eli taukoa on ollut pitkään. Aloitamme siis helpoilla ja kevyeillä treeneillä ja lähdetään siitä pikkuhiljaa taas kisakuntoa rakentamaan kesää kohti, kuitenkin pitäen helppoa treeniä mukana treenikalenterissa. Itse näen että tekisin virheen jos aloittaisin liian teknisen ja vaikean treenaamisen tauon jälkeen, kun fyysisiä edellytyksiä meillä kummallakaan ei siihen ole vielä. Niin ja yksittäiset esteet (puomi, keinu ja kepit) kaipaavat uudelleenarvioinnin ja varmasti lisää treeniä!
Kuntoilemisiin, toivottavasti ei tule takapakkeja!

Lähteekö se sillä millä tulikin?

Tylsä polvipäivitys jälleen.

Joku aika sitten tuli juostua juoksumatolla reipasta 5min/km vauhtia five-fingerseillä. Kovasti pohkeet siitä otti itteensä, mutta polvessa ei ollut tuntoja päivään. Mutta sitten taas kipeytyi hiljaksiin ja pohjelihasten juntturan lisäksi oli polvi hetken kipeänä. En käyttänyt polvitukea joten ajatuksena oli koittaa myöhemmin uudestaan tuen kanssa.

Eilen tuli sitten agilityn MM-kisojen jälkihuumassa otettua kaksi lainakoiraa kentälle. Ideana tietenkin kokeilla polvea jälleen kerran, tällä kertaa tuen kanssa. Lääkärillä kävin tuossa välissä toistamiseen eikä muuta tullut tuomioksi, kuin että treeniä kivun sallimissa rajoissa. Kokeilemaan siis etsimään sitä ihmeellistä rajaa...

Radaksi en tehnyt mitään ihmeellistä, kun koiratkaan eivät ole minun kanssa agilityä tehneet. Valssit sekaan ja kokeilemaan josko sattuu tai ei. Patella-tuki päälle, vaikkakin eri merkkisen kuin tämä kuvassa. Juoksut otin rauhallisesti, valssit myös melko rauhallisesti, mutta jokatapauksessa kivalta tuntui! Ei kipuja, ehkä vähän tuki painoi polvea. Hienoa! Nyt vain sitten odottelemaan pari päivää että miltäs sitten tuntuu. Nyt seuraavana päivänä hitusen tuntoja polvessa, eli ei voi terveeksi sanoa, mutta sen verran hyvältä tuntuu että voisi ihan hyvin lähteä tänäänkin juoksemaan. Vähän hienoa! Nyt kun pääsin hehkuttelemaan, niin luultavasti huomenna on törkeen kipeä polvi ja perun sanani :D

Tässä vielä eiliset ulkoilutukset Risto-valkkarin ja Ruuti-schipperken kanssa. Kivaa oli kun itse pääsin näkemään esteet ihan kunnolla :D

Blitz ja pennu

Tässä ei hirmuisesti aiheesta ole huudeltu, mutta eiköhän nyt siitä jotain voisi täälläkin mainita!

Eli Bliille syntyi pennut kaksi viikkoa sitten sunnuntaina. Blitz synnytti kaksi pientä penneliä, toinen on pieni uros ja toinen oli toooosi pieni narttu. Narttu oli valitettavasti niin pieni ettei selvinnyt paria tuntia pidempää :-( Uroksenkin kanssa oli kysymysmerkkejä ilmassa eikä oikein voinut tietää mihin suuntaan uutiset lähtisivät menemään. Nyt kuitenkin pariviikkoisena uros on oikein reipas ja terhakka tapaus ja on aika esitellä Blitzin pentu. Blitz hoitaa pentua oikein kivasti ja eilen tulikin käytyä kasvattajan luona Bliitä ja pennua tervehtimässä. Blitz on törkeen hyvässä kunnossa, lihava kuin mikä ja maitoa riittää ;-) Veikkaan että kisoihin lähtemiseen ei tule ongelmia sitten ajastaan.

Blitzin pennutushan oli vain ajan kysymys ja nyt kun olen tätä polveani potenut, niin astutus tuli oikein ajankohtaiseksi ja ajoituksellisesti melko sopivaan hetkeen. Jäihän tässä muutamat kisat käymättä, mutta eipä sitä kisojen takia polvea viitsi tuhota vaikka kisat olivatkin karsinnat ja EO:t. Harvemmin tulee mietittyä kisoja siltä kannalta että jos itse onkin paikat ns. paskana. Kyllähän koiran kannalta tulee asioita mietittyä ja jopa jumien takia herkemmin jää kisoja väliin.

Tässä muutama kännykkäkuva pienestä urhosta:

Pikkuhiljaa!

Nonih, nyt on viikkoon mahtunut niin paljon asiaa, ettei tosikaan. Sijaistoimintoja tosiaan. Pitääkö niitä ottaa sitten näin paljon?

Tälle viikolle on mahtunut ihan liikaakin asiaa. Koulut alkoi ja luennoilla olen ahkerasti jaksanut käydä. Tein kotitehtävätkin ja palautinkin. Hyvä minä! Töissä olen käynyt melkeinpä joka päivä ja kerran kävin kouluttamassa agiakin. Kaksi koulutettavista olivat treenanneet vain kesän agilityä, suurinpiirtein itsekseen. Kahdesti kävin kampuksen punttiksella treenailemassa ja kaikkea muuta pienempää asiaa sain mahtumaan viikkoon. Niin ja huomenna tulee viikko siitä kun Blitz synnytti uros-pennun kasvattajan luona. Hyvä Blii!

Punttikselta löytyi mukavasti juoksumatto ja sitä olen nyt sen pari kertaa juossut five-fingerseillä, eli paljain jaloin. Yllättävää että pohkeet eivät ole kipeytyneet. Mukavampi yllätys oli, että polvi ei alkanut kipuilemaan aivan älyttömästi. Ensimmäisen juoksun jälkeen polvessa ei tuntoja, ja toisen päivän jälkeen vain vähän! Vähän taukoa ja toivottavasti taaskaan ei tunnu kipuja polvessa, meinaan olisi kiva päästä tästä vammasta eroon! Eipä tässä vielä kiireitä, mutta parempaan suuntaan kaikinpuolin on kiva mennä :-)