Vihdoin Nolla! Vuosi paketissa

Edellisestä nollastamme onkin jo ehtinyt vierähtää tovi. Viime kaudellehan me keräsimme kuusi nollaa, eli jäimme pois arvokisoista juurikin sen yhden nollan takia. Noh, sitä yhtä nollaa olemmekin sitten jahdanneet sen jälkeen. Monet ovat iloisina ilmoitelleet että seuraavan vuoden karsinta/sm nollat ovat jo kasassa. Noh, meiltä puuttui edelleen edes se ensimmäinen tälle kaudelle :D

Pitipä juuri tarkistaa. 21 kisaa olemme kisanneet ilman nollaa, mutta kisat ovat olleet superhyviä. Olemme viimeisen viidentoista kisan ajan tehneet todella tasaista työtä! Laskin, että näissä viidessätoista kisassa olemme tehneet vain kaksi totaaliräpellysrataa. Muutoin olemme tehneet yhtä ja kahta virhettä per rata! Seitsemän vitosta, yksi kymppi ja loput hylättyjä. Hylätyistä kaksi yhden virheen, kaksi kahden virheen ja kaksi totaaliräpellys rataa. (Yhtä rataa en muista, enkä ole videolta kaivanut esiin). Olen siis opetellut Blitzin kanssa käytännön, että virhe korjataan mahdollisuuksien mukaan ja sitten jatketaan kisarataa suunnitelman mukaan. Eli aina koitamme tehdä parhaamme loppuun asti. Naureskelin meidän agi.fi rankingille: Olimme sijalla 522. Miten ihmeessä selvisimme TopTeamin karsinnoista....

En ollut kovin huolissani tästä meidän nollattomuudesta. Blitzhän on edelleen nuori koira, olemme kisanneet kolmosissa vasta kahdeksan kuukautta, kisaiässä olemme olleet reilu vuoden. Kovasti kuitenkin olen yrittänyt analysoida että mistä tämä virheellisyys kisoissamme johtuu. Nyt sitten päätin jälleen palata takaisin perusopetukseen. Alakouluun niin sanotusti. Edellisissä kisoissa teimme lähes kaksi virhettä keinulta, puomi myös alkanut treeninpuutteen takia kärsimään. Noh, tämähän oli helpohko asia. Lupasin itselleni että seuraavissa kisoissa keinu sitten on treenattu parempaan kuntoon. Ja niinhän se olikin.

Treenit. Kisaaminen. Tai niiden puute. Siinä on myös toinen avainkohta. Blitz oli juoksu+astutustauolla, eli treenaaminen ja rutiini oli kokonaan jäänyt pois. Meille sopii paremmin tasainen treenaaminen. Ilman treenaamista minulle tulee helpoissakin kohdissa mietintää että mitenköhän tässä kuviossa mahtaa käydä, eli aivan turhaa epävarmuutta. Jaakko sanoi niissä yksissä treeneissä joissa hänen luona kävimme, että hän treenaa koiran siihen kuntoon ettei "pelkää" radoilla mitään kohtia. Noh, meillähän tämä ei ole toteutunut. Herääkin kysymys, että pitäisikö sittenkin mennä johonkin ohjattuun treeniryhmää.

Vihdoinkin sitten vuoden viimeisissä kisoissa, HSKK, meille napsahti niitä nollia. Tuomarina meillä on näköjään ollut Anne Savioja viimeisen 9 kisan verran. Ei tarvitse kysyä kenen radoista pidän ;-) Anne oli jälleen kerran vääntänyt mukavat radat, sillä erotuksella että ME osaamme keinun näissä kisoissa paremmin. Tuloksina tuli nolla, vitonen, nolla. Nollilla tuli voitot, vaikka viimeisellä hyppärillä olisin sen muille suonut. Eipä se kauhean kaukana tosin ollut, että hyllyjä olisi tullut enemmän. On tuo puomi vähän vielä reeniä vaille. Yhtenä asiana mikä meille aiheuttaa ongelmia, on tuo S-mutkalla oleva putki. Ei tunnu tuo pikku pahiainen pysyvän siellä pystyssä. Pitänee opettaa erikseen käsky S-mutkalle...


Ainiin, ekan nollaradan alku oli hitusen jäätävä. Starttasin numerolla 35, eli aikaa luulin olevan vaikka ja kuinka. Kävin lämppäämässä Bliitä kuten aina, en pitänyt kiirettä. Hain autosta kevythäkin, kameran, agi-kengät. Sisälle halliin, ja ensimmäinen asia jonka kuulen on että "Petri ja Blitz, teitä odotetaan lähtölinjalle". TÄH! Edellinen koira vetää viimeistä neljännestä radasta, ja minulla on ulkokamat päällä. Äkkiä kamat lattialle, koira irti, kengät pikaisesti jalkaan nauhoja sitomatta ja spurtti lähtö-alueelle. Olivat jo hetken odottaneet minua, kun sitten vihdoin maltoin saapua paikalle. Kengännauhat auki... Äkkiä umpisolmuun samalla kun "asettelin" Bliitä starttiin. Noh, Anne sitten huuteli että laita vaan ne kengät kunnolla kiinni etten kaatuisi. Huoh, kyllä vähän nauratti! Kun kävelin ensimmäisen esteen taakse, vinoilin Annelle että nyt sitten housutkin tippuu (kun sekin naru oli auki...). En sitten tehnyt normaalia rutiiniani jonka teen ennen jokaista starttia. Eipä se näköjään kauheasti haitannut. Yhdessä kohtaa jouduin säveltämään kun löysin itseni väärässä paikkaa, väärään aikaan. Taisi olla ensimmäisen radan teema meille :D

Jatko ensi vuodelle. Katselin sormet syyhyten uuden HSKH/BAT -hallin nettisivuja. Taidanpa löytää itseni sieltä ensi vuonna. Töitteni ilta-painoitteisuuden takia minun on aivan turha yrittää mennä mihinkään treeniryhmään, joten itsekseen treenaaminen on meidän juttu. TopTeam jatkuu myös heti tammikuun alussa, yllämainitussa hallissa. Kisaamisen vuodelle 2012 aloitamme perinteisesti Eckerössä. Siitä sitten tilanteen mukaan kisoja kun hyvältä näyttää. Kisaamisen määrää pystyn hitusen nostamaan, mutta tavoitteena on meidän ratojen laadun nostaminen. Kisatavoitteemme on saada nollat kasaan arvokisoihin ja nostaa nollaprosenttiamme. Helppoako? Ei varmasti. Saavutettavissa? Luultavasti.

TopTeam leiri takana, seuraavaa odotellessa!

Huhhuh mikä leiri!

Vähänkö tykkäsin! Miettikää, mun jalat on vielä kipeät, ja nyt on keskiviikko! Nyt voisi sanoa että agility ON urheilua. Ja ok, oon huonossa kunnossa koiran kanssa :D Minullahan on jonkin verran urheilutaustaa, joten voinkin sanoa että ihan sama missä kunnossa sitä on, sitä tulee aina tehtyä täysillä. Jos on hyvässä kunnossa, tehot vain on paremmat, mutta yhtä pahalta se tuntuu jälkeenpäin!!! Tämän takia siis tällaiset rääkkäysleirit on niin parhautta. Treenataan psyykettä, jaksaa, JAKSAA!

Lyhyesti leiristä: 5 treeniä koiran kanssa, 2 fysiikkatreeniä ja 1 urheilupsykologin luento, kaksi päivää hallilla. Videot löytyy tuolta alhaalta.

Meillä leiriä ajatellen ei olleet ihan parhaat lähtökohdat, mutta parhaamme lähdimme tekemään. Asenne oli mielestäni kohdallaan meillä. Seuraavalla leirillä lupaan, että olemme molemmat vahvempia ja nopeampia :-)

Tässä pikainen listaus, minkä kirjoitin muistiin paluumatkalla leiriltä kotia:

+ Blii leikki lelun ja minun kanssa!
+ Saksalainen
+ Takaakierroilta nopeahko lähtö, pystyi jättämään enemmän Bliitä suorittamaan
+ Kepit toimii
+ Lähtee hyvin mukaan vedätyksiin
+ Luottamus kasvaa, uskaltaa jättää suorittamaan

- Kunto heikko minulla ja koiralla
- putket "rikki"
- Yhdellä radalla löysä ohjaaja, lähdöt siis hitaat

Nämä ajatukset siis pelkästään näistä radoista Blitzin kanssa. Lisäksi tuli fysiikkatreeni-kotiläksyjä jotka olen jo suunnitellut, miten ne suoritan. Tammikuun leirillä pitäisi olla aivan uudet jalat!

Samalla psyykkari antoi ajattelemista kisa-vireestä ja kehitystavoitteista. Niitä myös mietitään näin päissämme. Tässä jäi mieleen seuraava ajatusmaailma mihin hakeudumme: Ylläpidä "kiva tehdä agilityä", älä ota "pakko saada tämä ja tämä tulos".

Tässä vielä videot jossa kikkailemme Blitzin kanssa. Kivaa oli, rankkaa oli, tätä lisää!!!

TopTeam 1, päivä 1
TopTeam 1, päivä 2
Ohjauskuviovertailu

Palapelin kokoamista

Huh kun ei nyt palaset loksahtele kunnolla kohdilleen. Palaset kaikki suurinpiirtein löytyy, mutta joitain pitää hioa reippaammin kuin toisia että saisi palapelin kasaan. Voin paljastaa että pari palasta ei löydy, eli onneksi tekemistä riittää!

Tässä olen pohtinut missä mennään ja mitä pitäisi tehdä ja treeninpuutehan se siellä potkii vastaan. Olenkin tässä koittanut katsella minne ottaisin treenipaikkaa, kunhan tuo talvikausi nyt kunnolla alkaisi. Olisihan se suotavaa että kun noilla TopTeamin leirityksillä tulee treenijuttuja luultavasti kotiläksyiksi, että niitä sitten tekisi! Meillähän ei ole Riman omia treenejä ollut sitten kevään, ihan vain töitten epäsäännöllisyyden takia. Nyt talveksi onneksi pystyn ottamaan päivälle vakkarivuoron!

Kävimme pitkästä aikaa kisoissakin. BAT:in kisat Hyvinkään hallissa jossa tuomarina oli Anne Savioja. Radat oli mukavia, oikeastaan liiankin helppoja alkuun. Mutta eihän se auta jos virheitä tulee.

Tässä meidän räpellykset. Vauhtia ja korvia oli mukavasti matkassa, mutta ne pienet asiat oli nyt meitä vastaan. Emme hirveästi ole treenanneet putki- erotteluja, ja silloinkin kun niitä ollaan tehty niin kiipeilyesteelle pitää ensisijaisesti mennä. Eipä sitten tullut jälkikäteen yllätyksenä että eihän se mennytkään putkeen, ja että ei olematon ohjausliike koiraa sinne vie itsestään :D Toisena, vähemmän yllärinä tuli se, että pomppasi sitten kontaktin yli. Noh, sehän on ihan vain treenaamattomuutta. Kolmantena tuli sitten se, että kun on hitusen myöhässä, hitusen väärässä paikassa, niin ei se takaakierto olekaan niin itsestäänselvyys tuolle pikku pahiaiselle. Olisimmehan me taas kontakteilla mokailtu, mutta hylly tulikin jo heti alkuun. Muutenhan siis radat kulki hienosti ja oli tekemisen meininkiä. Tästä on hyvä jatkaa!

Kunnon kohotusta

Viime viikolla kävimme ensimmäisen kerran (omatoimi)treeneissä Blitzin kanssa pitkään aikaan. TopTeam testeihinhän me menimme kylmiltään, ilman treenejä, joten taukoa on ollut!

En ollut ihan varma mitä tarkalleen haluaisimme treenata ja mitä jatko tuo, joten kaivoin Jaakon ja Janitan dvd:n esiin. dvd:llä on heidän treenirinki-ryhmän treenipätkiä ja sieltä löytyy mielenkiintoisia kuvioita ;) Ainoa taka-ajatus itselläni oli tehdä pitkää treenipätkää, eli sitä yli 30 esteen rataa. Aikoinaanhan me olimme Damin kanssa treeniringissä jokusen ajan, ja kovasti pidin niistä kuvioista. Yllättävää :D

Tässä meidän muunnelma.

Treenit meni kivasti. Koira toimi kuten voi kuvitella, eli meillä molemmilla kunto loppui kesken noin pitkällä radalla. Mutta kivaa oli! Kepit olivat minulle yllätys, kuten puomikin, että ne edelleen toimivat noin hyvin. Omaan kömpelyyteen ja treenaamattomuuteen tein parikin mokaa valssin jälkeiseen suunnan-kohdistamiseen, jolloin vein Bliitä vähän miten sattuu. Onpa tarkka pikku birulainen! Tästä jatketaan!

Tervetuloa historian ensimmäiseen TopTeamiin!

Eilen illalla mailiin popsahti mukavia uutisia! Me olemme Blitzin kanssa niiden kuuden minin joukossa jotka pääsivät valintakokeista Top Teamiin! Minejä on yhteensä 10 eli maajoukkueesta ja SM:istä tuli vielä neljä lisää. Hakijoita oli mineihin 28.
Tässä muutaman päivän sisällä tulee liiton sivuille lisätietoja ja teamilaiset myös julkaistaan. Olipa mukava viikon aloitus! Ensimmäinen leiri onkin aivan pian, eli 26-28.11 olisi tarkoitus lähteä kohti Turkua ja ihmettelemään mitä sinne on kehitelty meidän pään menoksi. Toivottavasti ei ole sitä lihaskuntotestiä ;)
Kisakalenteriakin olen päivitellyt, kun kerran astutuksessa Blitz jäi tyhjäksi. Tuleepa tästä kuitenkin jännä talvi, hieman eri tavalla!

Top Teamin näytöt takana

Mä olen aina tykännyt ilmoittautua kaikkeen hauskaan, joten ei varmaan tullut yllätyksenä että ilmosin itsemme myös Top Teamiin Blitzin kanssa.

Blitz aloitti kisauransa reilu vuosi sitten ykkösissä, 18kk iässä. Tammikuussa kakkosiin ja huhtikuussa nousimme kolmosiin. Koitimme siis luonnollisesti saada villiä korttia tuonne Teamiin, kun kolmosluokan ura oli kestänyt vasta kesän yli. Noh, näytti siltä että ne kuusi nollaa jotka teimme kolmosissa riitti päästä testeihin eikä villiä korttia tarvinnutkaan. Hyvähyvä!

Infoa Top Teamin valintakokeisiin tuli samalla viikolla kun koe oli, eli fyysinen valmistautuminen oli täysi nolla :D Eihän siinä muuten mitää, mutta kun keksivät myös testata ohjaajaan fysiikkaa...
Blitzhän on nyt ollut tauolla syyskuusta lähtien eli koirakaan ei ollut ihan tikissä! Blitz on siis astutettu noissa juoksuissansa ja olemme näinollen jättäneet agilityn kunnes hässäkät on ohi. Tosin tähän Top Teamiin teimme sitten harkinnan mukaan päätöksen hakea kuitenkin. Kun pennut lähtevät maailmalle (jos astutus siis onnistui), Blii pystyisi osallistumaan 2-3 leiriin niistä neljästä, jos kutsu kävisi.

Noh, itse testit Top Teamiin jakautui kolmeen osaan.

• Hyppis: kellotettiin suoranopeutta ja kaarrenopeutta
• Kontaktit: Tehtiin kaikkia kontakteja monta kertaa kisaomaisesti, kellotettiin myös
• Ohjaajan fysiikka: lihaskuntotesti ja 2 x 300m juoksu.

Hyppiksellä oli Orenius ja Suomalainen pääpiruina ja kovasti katselivat kelloa ja koirakkoa kun kolme yrittämää saatiin heidän hyppärille. Arvosteluistahan tai tuloksistahan ei kukaan ehtinyt mitään palautetta antamaan, oli aikas kiire aikataulu. (Jari Suomalaiselle tuli 19h päivä tuolla). Hyppis oli perus kolmosluokkaa, jokusella takaakierrolla, persjätöllä ja siivekkeen ympäri kierrätyksellä. Kepeille oli putki-ansa ja loppusuora oli kentän päästä toiseen sen 4? estettä. Katselin että jokuset kierrätykset edellisillä koirakoilla epäonnistui, jotkut menivät putki-ansaan, mutta suurinpiirtein jengi sai kellotukset kuntoon radalla annetuilla yrityksillä.
Kun Bliin vuoro tuli, en ollut yhtään varma mitä tulisi tapahtumaan. Blitz oli ollut esteillä pari kuukautta sitten ja ohjaajakin vain kasvattanut mahaa :D Noh, ehkäpä se rento ja mukava asenne itsellä auttoi meitä tällä kertaa, ja taisimme jokaisen kolmen yrityksen tehdä nollalla. Yksistä kepeistä en ihan varma ollut, kun rytmi vähän katkesi että tuliko väärin ulos, mutta hienosti mentiin. Vähän Orenius yritti ekan radan jälkeen ehdotella toista ohjauskuviota, maksi tyylin ohjaukseksi, yhteen takaakiertoon. Hänen mieliksi tehtiin niin, mutta en sitten tiedä oliko parempi. Mielestäni ei, kun Blii vähän valui siinä kohtaa. Loppusuoralle saatiin ekan yrittämän jälkeen 0.3sekuntia nopeamman ajan, kun Suomalaisen ehdotuksen mukaan jäin koiran mukaan juoksemaan enkä ottanut hirveätä etumatkaa. Hyvä tietää!  Omana havaintona, Blii oli ehkä karvan verran normaalia hitaampi koko radalla, mutta samalla sen saman karvan verran paremmin kuulolla. Meinasi kahdella yrittämällä mennä putkeen keppien sijaan, mutta molemmilla sain käännettyä kepeille. Jes! Vähänkö oli hienoa vain antaa palaa ja pitää hauskaa!

Kontakti osiossa olikin sitten katastrofin ainekset kasassa! Juoksukontakteja pitää treenata ja muistutella/palautella tosi paljon. Me ollaan tehty niitä 2kk sitten :D Vieläpä "kisatilanteissa" useamman kontaktin tekeminen on yleensä heikentynyt loppua kohden. Niin, ja lämmittelyesteitä ei ollut missään, puhumattakaan kontaktiesteistä.  Noh, ei se mitään, meillä oli hyvä asenne päällä eikä mikään haitannut meitä tällä kertaa! Radalle oli saatu jopa niitä virheitä antavia putki-puominkontaktin alla, jotka tietenkin toisinpäin tehtynä antoi putki-puomi-erottelun! Laamanen oli mahtavasti suunnitellut yhdelle kentälle 4 rataa joissa testattiin "kaikkia" variaatioita kontakteista. Radat tehtiin 5 koirakon ryhmissä niin, että ensiksi kaikki teki 1/4 radan, sitten kaikki teki 2/4 jne. Hirveästi muistamista siis, mutta onneksi radat oli ne 10-15 esteen pituisia ja helppoja kun kerran kontakteja testattiin ja kellotettiin.
Tällä kertaa en viitsinyt stressata että ottaako vai ei niitä kontakteja. Meidän kisa-puomikontaktivirheet ovat siis olleet 6/26 kolmosluokassa joten oletuksena virheitä tulee kun kerran suorituksia tuli 4x A, 5x puomi ja 3x keinu. Painoimme siis kisasuoritusta Bliin kanssa ja sen verran piti aina ohjata että en muista yhtäkään kontaktia miten ne meni. Aina katsoin jo seuraavaa estettä mihin olimme matkalla. Ilmeiseti joku virhe tuli ja joku Ei Osaa Sanoa- kontakti :D En huomannut että muilla mineillä olisi ollut juoksukontakteja joten aikavertailussa pitäisi ainakin pystyä pätemään :D Yksi rima tuli alas tiukassa siivekkeen kierrättämisessä, mutta muuten siis mahtavasti mentiin! Ei hyllyjä, enkä muutenkaan huomannut suuria katastrofaalisia virheitä. Fiilikset siis aivan mahtavat! Blitz teki kaiken aivan super-hyvin!

Viimeinen osio olikin sitten fysiikan testausta. 30sec ja 2min palautuksille tehtiin ensiksi kyykky, selkä, vatsa ja punnerrukset. Tulokset oli heikot, siinä vähän alle 30 suorituksen paikkeilla paitsi punnerrus jossa en tainnut puhtaasti saada edes 20 suoritusta. Ainakin tietää mitä treenata ;) 2x 300m veto 10 min palautuksella meni kuten osasin odottaa. Eka veto 56,91sec ja tokaan kunto loppui ja oli jopa 8 sec hitaampi. Ei mitään uutta siis kunto-osastolla :D Lupasin jo itselle että seuraavissa testeissä voitan noi maksi-tytöt jotka tais juosta 54sec paikkeille!

Nyt tässä on sitten palauteltu hapoille joutunutta kroppaa. Joka paikka on kipeänä ja taisin kopata flunssan myös kylmästä, vaikka kovasti vaihdoin kuivaa päälle osioiden välissä. Nyt siis tarttee vain odotella mitä Top Teamin vetäjät päättävät. Meillä kaikki meni hyvin, mutta miinuksena on tuo astutus joten ei voi tietää mitä lopulta päättävät. Hyvillä mielin ollaan ja onneksi ei itse enää voi asiaan vaikuttaa.

Taukoa juoksuineen.

Ollaan sitten taukoilemassa juoksuisina, eli koitetaan päivityksiä sitten kun on taas jotain tapahtumassa :D

Vauhtia ja vähemmän ketterä ohjaaja...

Kesä kun on ohi, niin kisakalenteria on ollut hyvä katsella. Muutamat kisat tässä on ehdittykin jo vetää, mutta treenit ovat kyllä jääneet vielä vaiheeseen. Bliiblii on oppinut tauotellessa hieman irtoamaan, joten haastetta ja nollavarmuuden kärsimistä on huomattu tulevan lisää. Noh, treenaamallahan niistä pääsisi, mutta kuka ottaisi minua niskasta kiinni ja veisi agi-kentille? Kaipa sitä pitää ryhdistäytyä kun ei ne nollat itsestäänkään tule!

Käytiin tuossa viime kuun puolella kokeilemassa Hyvinkään koiraurheilukeskuksessa heidän uutta mattoa. Oli muuten liukas! Ekalla radalla tuntui sutivan niin että yhdellä hypyllä tapahtui liukastus ja riman pudotus. Ok, kyllähän minä käänsin liian tiukasti kaupan päälle. Seuraavat radat meni jo paremmin eikä näyttänyt vaikuttavan tassuihin samallalailla! Hienoa! Kepit näyttää vielä olevan hieman treeniä vailla, mutta paremmat kuin kesällä. Tässä kolme starttia joista tuloksina Hyl-10-5. Puomin vitonen tuli myös, kun pirulainen otti ja ennakoi sen. Oli sama kohta kuin ekalla radalla. Vai olinko se minä joka ennakoin :D Nyt on saldo meidän puomin juoksukontaktilla 5 virhettä 25:stä suoritetusta puomista. Sitä pitää kyllä parantaa. (Saattaa olla 6/27 kun tää blogi oli hieman jäähyllä kiireiden takia)

Eilen käytiin meidän uuden schipperke-pennun kasvatin järjestämällä kasvattitapaamisella. Siellä oli yhdessäoloa, agilityä ja peltojälkeä. Pääsi Blitz myös vähän agiloimaan ja sitten jotain aivan ihmeellistä! Blitz otti ja jäljesti peltojälkeä! Sehän osaa käyttää nenäänsä! Joka muuten on kovin pitkä ja suippo, mutta niiiiin kaunis ;) Tällaisella valmistautumisella olikin sitten hyvä lähteä kokeilemaan syysskabojen kahta starttia. Unohtui meinaan ilmota lauantaille joten pelkkä sunnuntai tuli vain startattua.

Tänään oli kaksi starttia ja tuomareina oli E. Muotka ja Zeljko Gora (CRO). Esalla oli mukava rata missä ei mitään kovin pahaa kohtaa löytynyt. Ok, kepit oli ikävät ja puomilla mietin että miten sen vedän ettei ammu suoraan olevalle esteelle. Onneksi eilisissä treeneissä tuli just treenattua kepeille lähetys poispäin käännöksellä!!! Vähänkö oli pro-fiilis kun tiesin että tää me oikeasti osataan. Tosin senkin tiesin etten keppien jälkeen voinut valssata kun eilen lähti valssin jälkeen tekemään samoja keppejä takaisinpäin :D Mutta mitäs sitten voi käydä kun rataan tutustumisen jälkeen oli fiilis että nyt tulee se kauan odotettu nolla?! Noh siinä käy tietenkin niin että itse kössin ja kaadan kakkos-esteen siivekkeen perseelläni! Kyllä hymyilytti radalla, mutta radan jälkeen vaihtui tutuksi ja turvalliseksi pettymyksen fiilikseksi omaan suoritukseen ;) Hyvänä asiana tässä vitosessa oli se, että pystyin vaihtamaan lennosta kakkos-suunnitelmaan puomilla ja päätin testata kisatilanteessa persjättöä puomin juoksukontaktilla. Tätä ollaan treenattu yhdet treenit ja sain sen toimimaan silloin, joten uskoin että toimii nytkin. Ja niinhän se toimi. Videolta katsottuna siinä tuli vähän kyllä kiire, eli yhtään hitaammin ei olisi ollut varaa mennä. Tuloksena minien nopein suoritus tältä radalta, mutta vitonen.

Toinen rata, jonka Zeljko oli tehnyt, olikin jo kinkkisempi. Puomilta piti palata takasin puomin alle, mutta vieressä oli hyppy jota EI saanut suorittaa. Noh, mehän sitten se otettiin ja hyllytettiin jo siinä. Sen jälkeen rata olikin lähinnä rallattelua. En saanut Bliitä takaakiertoon hypylle, kaarrotti yhden hypyn ohi, meni keppien toiseen väliin, otti lentokeinun jonka me ehdottomasti sitten uusimme. Toinen keinu olikin jo paras keinu aikoihin. Noh, tällaista tällä radalla. Treenattavaa siis edelleen on.

Tässä Syysskabojen kaksi rataa videolta.

Nyt sitten pitää tehdä uusia suunnitelmia. Treenejä pitää jatkaa puomilla, kepeillä ja muutamia takaakierto hommeleita pitää kokeilla, ilman siivekkeiden kaatamisia (!) Lisäksi nollavarmuutta pitää saada. Ei ne nollat kauhean kaukana ole, mutta silti. Noh, seuraavat kisat ovat Helsingin piirinmestaruuskisat (jos muistan ilmota) ja siellä toivottavasti ollaan hieman taitavampia taas. Jos ei muussa niin ainakin peltojäljestyksessä :D

Onko elämässä muuta kuin töitä?

Noh, ei minulla ainakaan tällä hetkellä. Laskin juuri että olin 27 työvuoroa heinäkuussa töissä. Sisälsi siis yövuoroja, ettei ihan työlakeja rikottaisi ;-) Noh, tästä voi arvata missä vaiheessa meidän treenit ovat olleet. Eipä tässä paljoa olla keritty mitään tekemään.

Noh, kisoissa käytiin agirodussa, ei tullut tuplaa eli karsinnat jäivät meiltä väliin. Oikeastaan ihan hyvä, ei ole keppien tekeminen vielä siinä jamassa että voisi kehua. Eilen oltiin sitten oikeasti kisaamassa, oli kolme starttia JAU:n kisoissa (hyl-5vp-hyl). Tuomarina Rauno Virta ja ihan mukavaa oli! Blii oli "itsestään" oppinut hieman irtoamaan. Tuntui että itsellä oli enemmän aikaa kun ei ihan esteiden viereen joutunut juoksemaan. Tää on hyvä! Kiitos kyllä kuuluu Annalle. Ovat salaa käyneet treenaamassa mun puolesta vähän juttuja!

Kaikki radat on muuten nauhalla, mutta ei vain ole aikaa/jaksamista editoida niitä nettiin. Kohta tuleekin sitten agirotu ja JAU pläjäys samaan aikaan. Onneksi nyt on ollut tätä taukoa, meinaan voisi ahistaa nykyinen hylly tahti :P

Treeniä ja agirotua odotellessa

Hetki tässä on ehtinytkin vierähtää edellisestä päivityksestä.

Tässä on käyty Rima:n kisat ja SM kisojen joukkuerata shelttiyhdistyksen joukkueessa. Myös treeniä on mahtunut ja muunmuassa Anna Eifertin treenit tuli käytyä.Työtkin on alkanut ihan tosissaan näin kesäsesongilla.

Riman kisoissa oli tupla todella lähellä, mutta homma kaatui meikäläisen hätiköimiseen kepeillä. Miksi aina pitää oppia kantapään kautta ;-) Ensimmäinen rata oli agilityrata ja sieltä napsahti mukavasti nollavoitto, vaikkakin yksi väkinäinen kohta tuli tehtyä kun ei ollut varmuutta miten tuo sen suorittaa. Päädyin ottamaan rajusti haltuun ennen irtipäästämistä ja aikaa siinä meni hieman, mutta ei se mitään, tietääpähän mitä pitää reenailla. Hyppiksellä oli nollaa tarjolla, mutta jostain syystä en malttanut varmistaa keppejä loppuun saakka. Luultavasti yksi askel pidemmälle olisi pelastanut tilanteen... Pah. Pitänee opetella kepit varmemmiksi!

SM joukkueeseen pääsin tuurilla, sillä Riman joukkueeseen meillä ei ollut asiaa kun vasta nousimme kolmosiin. Riman uusi karsintajärjestelmä piti huolen että paikkaa piti hakea muualta. Onneksi sitten saimme paikan shelttiyhdistyksen joukkueesta. Noh, ei tosin joukkueen onneksi... Aloitimme kisan ensimmäisellä osuudella ja hyllytimme ihan tyhmyyttäni. Kohta oli helpohko, mutta koska päädyin menemään A:n "väärältä" puolelta, niin vedinkin Bliin putkeen A:n alle. Taas tuli opittua uutta, sillä oletin että kiipeilyesteet vetäisivät enemmän kuin putki. Noh, nyt tiedän ja ohjaan paremmin seuraavalla kerralla ;-)

Treeniä on tullut otettua nyt enemmän ohjauskuvoiden merkeissä ja ihan hyppistellessä. Myös Anna Eifertin treenit tuli koettua. Ilmeisesti oli 2006 MM kisoissa toisena makseissa. Rata oli kohtuullisen helppo meille, mutta muille ryhmässä olleille makseille, haasteita oli ehkä enemmän. Bliiblii kääntyy kuitenkin ihan kivasti ja pysyy jokseenkin hanskassa. Olin jo suunnitellut treenaavani serpentiiniä ja välistävetoja. Mukavaa oli että Annalla sitten olikin nuo kuviot radallaan ja niitä tuli nyt taas testailtua. Mitään ihmeellistä ja uutta siellä ei opittu, mutta nämä oli just sopivat treenit meille juuri tähän kehitysvaiheeseen!

Seuraavaksi meillä onkin sitten edessä tämän illan HAU openin virallinen kisa, sitten jotain treenin tynkää pitää keksiä, kunnes Agirotuun menemme kokeilemaan onneamme tuplanollien kanssa. Olisi siis 4 starttia tarjolla ja jos vaikka tuurilla onnistuisi tuplaamaan niin sitten olisi mm-karsintoihin ilmoittautuminen edessä. On muuten agirodussa mielenkiintoisia Ranskalaisia tuomareita tarjolla ja pikaisesti katsottuna oli aika mukavaa rataa piirustelleet maailmalla. Keksin myös uuden tavoitteen itsellemme loppuvuodeksi! Kerätä 15 nollaa jotta voisi pyrkiä ensi vuoden EO joukkueeseen. Olisi taas mukava päästä näkemään muutamia ulkolaisia tuttuja jotka noissa kisoissa pyörii.

Kisapyristely ohi

Nyt meni teoreettisetkin mahdollisuudet päästä SM-kisoihin kisaamaan. Tässä on muutamat kisat käyty kokeilemassa ja nollia on tullut normaaliin tahtiin (36% mahdollisuudella), mutta aikaa ei tietenkään ollut tarpeeksi (tai kisoja). Ei haittaa! Joukkuepaikkaahan meille ei tullut.

Nyt oli siis IHAHin kisat ja HSKH:n torstaina ja perjantaina ja niistä tuli vain yksi nolla, mutta muutama oli kohtuullisen lähellä.
Seuraavat kisat meillä on jo sunnuntaina Porvoossa ja sitten lauantaina Riihimäellä. Eli mahdollisuus karsintoihin on vielä olemassa. Jos sen tuplan saisi ni helpottaisi elämää :D Jotenkin tuttu tarina, kun damin kanssa jäi yhden vuoden arvokisat väliin tuplan takia :P

Kisoissa tuli taas huomattua meidän puutteita. Eilen HSKH:n kisoissa ne oli kepit. Itseasiassa ne oli niin häiritsevät, että se antoi nyt motivaation treenata ne lopullisesti kuntoon. Puomilla oli taas ongelmia, eli huomaa hyvin kun kävimme reissussa ja puomia ei olla muistuteltu mieleen pariin viikkoon.  Mutta jotain hyvääkin oli, eli vauhti riittää hyvin kunhan jättäisi ne virheet pois :D

Nyt keskittymään huomisiin kisoihin ja sitten pientä huilia ja vähän treeniä tulevalle viikolle! Treenattavat asiat on jo selvillä ;)

Hyvä treeni, parempi mieli

Muutama päivä sitten selitin (räkä roiskuen) agilitysta ja sen moninaisuudesta, aiheesta yhtään tietämättömälle kaverilleni. Kaveri oli aidosti yllättynyt miten monimutkaista ja vaativaa agility parhaimmillaan voi olla ja kuinka valmiista mailmasta voi löytyä aivan oma maailmansa.
Mainitsin myös että olen menossa Jaakko Suoknuutin koulutukseen ja hän oli hieman ihmeissään siitä että en tiennyt mitä siellä treenataan. Tätä en ole aikaisemmin päissäni miettinyt, mutta sain mielestäni vastattua kysymykseen kohtuullisen hyvin: Radalla ei ole sinänsä väliä. Kun radalta tulee virhe, virhe analysoidaan ja opetetaan ohjaajalle miten se tehdään hyvin. Jos virheitä ei tule, asiaa silti analysoidaan ja luultavasti jokin radan kohta voidaan tehdä tehokkaammin. Jokainen saa omasta tasostaan riippuen erilaisia asioita koulutuksesta, olkoon se "alkeis"opetusta jollekin esteelle taikka sekuntien kymmenesosien poistamista vaativista kohdista.
Tällä mentaliteetilla oli helppo lähteä kouluttautumaan myös Turkuun saakka!

Jaakon kouluttama rata ei ollut mitenkään kauhean vaikea, mutta hienoja asioita sieltä saatiin silti kaivettua esiin. Muutama paha kohta siellä oli joihin ei omat luotot tahtoneet riittää, eli olisi joutunut ottamaan kanki-vääntämisellä nollaa. Noh, niistä saatiin lisää treenattavaa jatkuvasti kasvavaan listaamme :P Ongelmakohdista selvisin ensiksi persjätöllä ja toisesta kohdasta poispäinkäännös-puolivalssilla. Tuo ensimmäinen kohta oli vaikea sen takia, että keinulla ei voi (toivottavasti ei enää kauaa) irrota Blitzistä kahta metriä kauemmas ja näinollen hirmuinen kiire pukkaa päälle!

Tässä tällainen lista mihin pitänee paneutua:
- Kontaktien itsenäinen suoritus
- Persjättö hypyllä 100-varmaksi
- Puolivalssia
- Irtoamisen ja halussapidon tasapaino. Meille siis enemmän irtoamista!
- Vastakkaisen käden käyttö valssissa, käyttääkö vai ei
- Esteen takaa ei tarvitse hakea koiraa, opetetaan irtoamaan  :D
- Malttia rytmitykseen

Onhan tuossa jo mietittävää, nyt vain pitäisi aloittaa treenaaminen :P



Lauantain kisojen jälkeen olen aloittanut uudella innolla juokukontaktin treenaamista puomilla. Onni on oma puomi (ja keinu) :D Kisojen vitonen puomilla oli niin räikeä, että oikeastaan vasta sitten alkoi pieni raksutus käymään että mitä oikein tapahtuu. Asiaa analysoimalla, ja toivottavasti osuin oikeaan, päädyin muuttamaan vaatimuksiani hieman. Aion muuten pitää tuossa vasemmalla palkissa kirjaa siitä kuinka usein meille tulee kisoissa virhettä puomin juoksukontaktilla. Tämän hetken tilanne on nihkeä 75% onnistumismahdollisuudet! Noh, nyt uuden treenitavan kanssa olemme treenitilanteessa pitäneet sen virheettömänä ja tänään tuli treenattua pari kertaa jopa persjättöä puomilla, tietenkin juoksukontaktilla! Treenasin myös keinulla itselleni irtoamista ja siellä sain tehtyä persjättöjä ja valsseja ilman että lähti liian aikasin keinulta. Kylläpä 10 minuutin treenistä voi tulla hyvä fiilis!
Näin ohimennen miettien, missäköhän voisi tuon salaman kanssa hyödyntää persjättöä puomin juoksukontaktilla, ei varmaan missään/koskaan :D

Ei kerta h...yväksi tee

... ja toinen kerta menee vielä kokeilun piikkiin, mutta entäs se kolmas?

Juuri pääsin kirjoittelemasta meidän kuulumisia ensimmäisistä kolmosten kisoista, kun nyt on taas pakko tulla tänne kirjaamaan ylös lauantain tapahtumia.  Lauantaina oli siis Lohjalla meille harvinaiset viikonloppukisat. Olin keksinyt, että jos kiltisti pyydän ja silmiä räpyttelen, niin saisin ehkä lähteä aikaisemmin töistä. Ja loppu onkin historiaa.

Lohjalla oli tarjolla Anne Saviojan kolme starttia kolmosluokassa. Agility, agility ja hyppy. (toim. huom: olin muuten heti vähän harmissani ettei hyppis ollut keskellä!). Sinne siis hirveällä kiireellä ja aivan mahtavaan ilta-aurinkoon ihmettelemään agilityn saloja.

Paikalla oli n. 30 miniä ja monia tuttujakin näkyi! Olen muuten kaivannut mini kolmosia! Siitä on varmastikin vuosikymmen kun olen aktiivisesti kisannut, joten Teitä olikin jo vähän ikävä :P

Anne oli tällä kertaa laatinut radan, jossa oli kaksi U-putkea vierekkäin, eli neljä putken suuta. Jossain postauksessa taisin laittaa että sitä pitää treenata. Noh, ne oli tuolla, nyt vain kerrasta poikki treenaamaan! Oli siellä muutama muukin este, vähän niinkuin lämmittelyksi. Luulen että seuraavissa kisoissamme, Kati Wala laittaa puomille sen U-putken ja testataan tosissaan erottelua :D

Niin niistä kisoista. Juuri torstaina otimme sen ekan nollan kolmosista ja kuten ehkä voitte arvata, nyt niitä tuli vahingossa lisää! Tai siis torstaina tuli vahingossa ja lauantaina puoliksi vahingossa :D Saldomme näistä kolmesta startista oli 0 - 5 - 0!!!   Ei ihan tuplanolla, mutta aika lähelle! Vähänkö olen ihmeissäni!

Ensimmäinen startti oli kiva, ei mitään suurempia murheita. Yhdessä kohtaa mietin että jäänkö liian sumppuun, mutta siitä selvittiin. "Juoksukontaktit" puomilla piti tehdä 180 astetta, eli palattiin takaisin puomin alla olevalle putkelle. Se meni melko liukkaasti se kontakti, mutta osui! Tätä siis saamme treeneissä onnistumaan suurella prosentilla, mutta nyt oli vauhtia ja fiilistä, eikä varmuudesta tietenkään ollut mitään takeita. Mutta niin vain otimme nollan ja aika riitti juuri voittoon! Toka sertimme, eli nyt sitten odottelemaan sitä vuotta. Vaimitensemenikään.com ;)
Toinen rata oli ehkä hieman haastavampi, omasta mielestä. Tai sitten ajattelen liikaa turhia. Noh, sinne sain yhden poispäin käännöksen ja oli siellä täydellinen juoksukontaktin paikka, eli puomilta suoraan maaliin. Noh arvatkaa vain miten kävi. Blitz otti pom-pom-pompun ja loikkasi erittäin tökerösti kontaktin yli. Se oli se vitonen. Aika olisi ollut kiva, mutta vitosella ei juhlita tässä harrastuksessa. Tähän kontaktiin me vielä palataan >:-/  
Ja sitten oli se viimeinen rata, eli hyppis. Siellä oli muutama ansakohta jotka ei sitten ollutkaan ansoja. Ja sitten oli nollakulmasta U-putkeen. Noh, jännityksen hetkiä koimme kun Blii luki aivan oikein minun liikkeen ja lähtikin takaakiertoon sinne putkeen! Eiii! Koitin pelastaa tilanteen yrittämällä näyttää että jatka jatka, tule sieltä putken toiselta puolelta ja otetaan kokonaan ulkokautta koko putki! Mutta eipä lähtenyt vaan tuli takaisin ja sain onnellisesti putkeen. Aikaa paloi, enkä ollut varma tuliko siitä kieltoa. Videolta näkeekin lievää epävarmuutta maaliintulossa, kunnes Anne näytti että oli se nolla! Jes! Sijoitus oli yllättäen kolmas, vaikka aikaa meni useampi sekunti tuossa virheessä. Huhhuh. Kaksi nollaa lisää! Piti vielä palkintoa noutaessa kysyä Annelta että miten ei siitä tullut kieltoa. Linja kuulemma piti eikä kyseessä ollut kieltolinjan ylitystä kun oli tuollainen kulma putkelle.

Tässä alkaa nollat nousemaan jo päähän, eli nyt jonkun pitäisi potkia meihin malttia. Onneksi meidän kontaktit on nyt suoraan sanottuna aivan p**siistä. Treenattavaa on, toistoja tulee varmaan miljardi, ja sitten käy kuten aina ennen, ja aloitamme pysäytyskontaktien treenaamisen :D Noh, tehdään ne miljardi toistoa ensiksi ennenkuin vaihdetaan.

Tässä vielä meidän Lohjan startit. Seuraavaksi menemme tiistaina Jaakko Suoknuutin koulutusta ihmettelemään ja sitten kisaamaan 18.5 Tamskin kisoja. Kyllä tää kohta lakkaa helpottamasta! ;-)

Kolmoset korkattu!

P-HAU:n kisat käytiin nyt torstaina kokeilemassa. Tavoitteita ei ollut, mutta nollat oli haaveena. Meillä on nyt parin viikon ajan vaivannut puomilla suurempi virheprosentti kuin aikaisemmin, joten kovin luottavainen olo ei ollut nollien suhteen.

Noh, Blii tekee kuten se on opetettu ja radat menivät todella mukavasti!
Tuomarina oli E. Muotka ja radat olivat mukamas helpot mutta kuitenkin niissä yksissä kohdissa hyllyjä kuitenkin tuli monelle.
Meidän ensimmäisellä radalla tapahtui putkessa jotain ja Blitz jäi tosi kauas jälkeen. En osannut sitten rytmittää oikein vaan ennakoin toiselta putkelta rynnimällä eteenpäin ja Bliihän tuli sitten siitä mukaan. Noh, rata oli kiva ja aloitus oli juuri sopiva!
Seurava rata oli muunnelma ensimmäisestä ja tällä kertaa myös hyllyjä tuli lopussa tosi paljon. Nyt oli myös kenkku hyppysuora joka mietitytti alkuun, mutta onneksi tuo irtosi oikein. Tällä kertaa ensimmäisen radan hidas putki meni paljon nopeammin joten plussat siitä Bliille. Liekö sitten kaatunut ekalla radalla siellä.

Molemmilla radoilla puomin juoksukontaktit olivat suht kaameat. Ekalla radalla rytmitys oli suurinpiirtein oikea, mutta toisella radalla mielestäni selkeä vitosen loikka. Itsehän en kisatilanteessa ole kertaakaan nähnyt miten Blitz tekee sen kontaktin, vaan olen aina startin jälkeen joutunut kysymään miten se meni. Noh, tokalla radalla olin koiran ja tuomarin välissä joten eipä tainnut nähdä mitä siellä tapahtui ja nollalla tultiin maaliin! Nollienkeruu on alkanut. Ehkäpä kuitenkin liian myöhään tätä kautta ajatellen :D

Tässä vielä ekat kolmosten radat.

Valmistautumista kolmosten koitoksiin

Nyt on suunnitelmia tehty, treeniä aloitettu ja muutenkin pohdittu tulevia kolmosten koitoksia.
Tavoitteitakin varovaisesti mietitty...


Kaikki kuitenkin riippuu kaikesta, eli mennään viikko kerrallaan ja katsotaan miten tässä edetään.
Pääpainon olen nyt siirtänyt ongelmakohtien treenaamiseen. Meidän juoksukontaktit vaativat jatkuvaa treenaamista ja kepeilläkin löytyy epävarmuutta, joten ei ne hommat kesken pääse loppumaan! Ohjauskuviot sujuvatkin jo ihan ok ja niitä ei tarvitse älyttömästi hinkata. Parasta olisi, jos tekisi radan ja juoksisi itsekseen ilman koiraa siellä ja opettelisi sitä liikkumista :D

Suurena ongelmana meillä on tuo minun työni, joka on kovinkin viikonloppupainoista ja se häiritsee todenteolla kisaamista. Tässä olenkin pähkäillyt että olisiko mahdollista lähteä tavoittelemaan SM- ja karsintanollia. On se mahdollista, mutta joudunko laiminlyömään jotain? Hitusen joutuu tekemään komromisseja, valitettavasti. Meidän juoksukontaktit eivät ole sillä mallilla että niillä pitäisi kovin paljoa kisata, mutta toisaalta miten me saadaan uutta opittavaa ellei me käydä kisoissa kokeilemassa asioita mitkä olisivat meille haasteellisia... Olen siis päättänyt että kisataan alkuun ne mitä pystyn, treenaten myös näitä tarvittavia asioita. Ei ole meinaan hajuakaan alkaako nollia tippumaan vai ei sieltä kolmosista.

Tässä oli viikonlopun aikana mietittyä asiaa, mitä haluan osata kolmosluokassa satunnaisessa järjestyksessä:

- putki-kontaktieste erottelu
- kepeillä etumatka
- kepit vaikeat kulmat sisään ja ulos
- keinu etumatka ja varmuus
- takaakiertojen ohitukset pois (shelttiohitukset)
- rc kehikolla?
- u-putken kauempi pää / 4 putken suuta ja 1 oikea..
- pussi?
- takaakierto poispäin käännöksellä?
- vasen/oikea
- puomin layerointi, putki ali
- persjätöt
- välistävedot ja serpentiini

Koitin kovasti miettiä mitä kaikkea kolmosissa yleensä tulee vastaan ja tuollaisen listan sain aikaiseksi. Puuttuuhan sieltä paljon, mutta tuo oli meille juuri nousseille ihan kivan näköinen lista osattavaksi. Toki siellä on jotain haaveita, kuten vasemman ja oikean opettaminen koiralle :D

Tuosta listasta inspiroituneena kävimme sitten treenamassa. Kaikkea vähän sekaisin :D

Kohta lähdenkin HSKH:n epiksiin testaamaan, ja tuohon vasemmalle olenkin jo päivittänyt omaa kalenteriani. Italic:illa on ne joita en ole vielä varmistanut. Eli siellä näkyy kaksi seuraavaa kisaa joihin olemme ilmoittautuneet! Hui!

Kolmosluokka kutsuu!

Nyt se sitten tapahtui. Voisi sanoa että tämä tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ;-)

Tammikuussa kisasimme Bliin kanssa viimeksi Ahvenanmaalla. Sieltä haimme sen viimeisen nollan ykkösistä ja pääsimme starttaamaan ensimmäiset kaksi starttia kakkosluokassa. Tämän jälkeen Blitz pääsi ansaitulle tauolle ja kun oli aika taas startata, niin eiköhän ne juoksut alkanut ja tauko hieman venähti. Meillähän on haasteena minun viikonloppupainotteinen työ, joten kaikkiin kisoihin ei ole mahdollista osallistua. Vihdoin osui kohdalle kahden päivän kisat kakkosissa, eli ei muutakuin töistä vapaata ja ilmoittautumiset neljään starttiin lähti!

Kisoihin saimme treenattua kuukauden ja kun treeneissä alkoi tulla nollarataa, alkoi luottamus olemaan kohdillaan. Varmuuden vuoksi ilmoittauduimme epävirallisiin kisoihin perjantaille ennen kisaviikonloppua. Pakkohan oli vielä hakea viimeiset fiilikset! Myös ulkotreenit alkoi samalla viikolla kuin kisat olisivat, joten meno alkoi olemaan kohdillaan. Kesä tulee!

HSKH:n epäviralliset alkoivat loistavasti! Rata oli sopivan haastava kuitenkaan olematta liian vaikea. Radalla oli puomi kahteen kertaan, joten kontaktit sai kyytiä :D Niinhän siellä sitten kävi, että ekalla radalla saimme nollan aikaiseksi, ja toisella tuli viitonen toiselta puomilta. Molemmilla radoilla aika riitti nopeimmaksi, tietenkin kun juoksukontaktilla vedätimme 2x puomin ja 1x A:n juosten läpi.
Tästä pystyi lähtemään luottavaisesti kisaamaan, tosin pieni pelko puomilla. Treenisuunnitelmat on luotu jatkoa varten.

Kisat alkoivat lauantaina Lohjalla, sisätiloissa uudella tekonurmimattopohjalla. Blii on käynyt paljon matolla, joten pelkoa ei ollut miten tuosta selviäisi. Alkuun otimme formulatyyliin renkaiden lämmityksen, lähdimme ensimmäisenä niin en pystynyt katsomaan miten koirat pysyivät pystyssä / sutimatta. Hyvin piti. Ratoihin tutustuessa ei mitään epäkohtia ilmennyt. R. Herrala oli laittanut putkea suht paljon radalle, taisi olla 5 putkea yhdellä radalla. Kepit hitusen hirvitti. Ne olivat todella massiiviset, meillähän on hieman epävarmuutta myös kepeillä. Radat menivät oikein kivasti. Pientä haparointia oli, mutta ei mitään erityistä. Ekalta radalta teimme nollavoiton! Jee! Tokalla radalla teimme myös hienoa rataa, tällä kertaa tosin jäi kepeiltä viimeinen väli menemättä. Muuten olisi ollut myös nollavoitto. Näitä sattuu. Katsoin juuri sillä hetkellä kohti seuraavaa estettä ja varmaan lähdin siitä jo liikkeelle ja Blii lähti mukaan. Mutta jokatapauksessa täydellinen alku viikonlopulle! Laitoinkin viestiä kasvi-tädille että viikonlopun tavoitteen oli saavutetta, yksi nousunolla plakkarissa!

Sunnuntaina olikin helppo lähteä Kirkkonummelle kun lauantai oli mennyt yli odotusten. Tällä kertaa tuomarina oli J. Nyberg. Nybergillä on välillä ollut haastavia ratoja, mutta tällä kertaa radat olivat oikein sopivat meille. Esteitä siis löytyi radalta ja järjestyskin oli mukava :D Puomilta piti tehdä molemmilla radoilla seuraava hyppy takaa-kiertämällä. Onneksi hypyt olivat sivussa suorasta linjasta, joten ongelmia niistä ei tullut. Minunhan pitää tällä hetkellä edetä Bliin kanssa samaa vauhtia puomilla, ei saa yhtään vedättää koska muuten tulee isolla riskillä iso loikka. Kepit oli sopivassa paikassa, toisella radalla piti miettiä kummalta puolelta haluaa mennä että saa poikittain olevan hypyn menemään. Päädyin häiritsemään koiraa niin, että muuten hieno hyppy tuli hitusen häirityksi :D Parissa kohtaa olin totaalisen myöhässä. Yksi takaakierto tuli niinsanotusti syliin, onneksi ei valahtanut selän taakse. Yhdessä paikassa Blii ampui putkesta tosi pitkälle ja minun piti pitkään odottaa että saa oikean hypyn otettua, ja se aiheutti sen että en ehtinyt valssaamaan (tai en halunnut mennä riskeeraamaan) joten hypylle tulikin poispäinkäännös.
Itse radathan olivatkin sitten nollia!!! Vähän hienoa! Siis ihan epätodellinen olo tuli. Saatiin nousunollat aikaiseksi viikonlopussa! Molemman radan jälkeen jouduin varmistamaan että olivatkohan ne nollia. Meidän kontakteilla yms pienillä jutuilla en ole yhtään varma tuleeko nollaa. Eikä sitä aikaa ole katsella tuomaria radalla :D Jos nyt sattuu seisomaan sopivasti niin sitten tietty näkee sivusilmällä nouseeko käsi. Tällä kertaa ei noussut! Jesh!
Tässä nämä nollat kakkosluokasta!

Nyt meillä alkoi armoton pähkäily miten tehdä kolmosten kisojen kanssa. JOS saisi reilun 50 nollaprossan aikaiseksi, olisi mahdollista päästä pienellä rypistyksellä jopa SM kisoihin. Siis mahdollisuus olisi. Mikäänhän ei ole varmaa, ja onhan tuo vielä raakile kolmosluokan koirasta :P Noh, minä mietin, katson ja haistelen. Ehkä jopa treenaan ja katson miten menee ja siitä annan suunnitelmien elää. Olisi siis ollut helpompaa jos nousu kolmosiin ei olisi vielä tapahtunut :D

Katsotaan kuinka pienen sinisen salaman käy!

Pwo tweenit tälle vuodelle...

...ehkä niitä kuitenkin tulee vielä lisää jossain vaiheessa ^_^

Sunnuntai aamuna kävimme neljännesvuosi-pro-treeneissämme näyttämässä taidottomuuttamme meitin Veijolle. Treenit oli häikäilemättömästi kopioitu ja ehkä hieman muutettu M. Laamasen treeneistä. Ei muutakuin hokkarit jalkaan, kiekko jäähän ja menoksi! Noh, Blii on edelleen sheltti ja mini kakkosissa, joten hokkaritkin olivat todellisuudessa turffikengät. Kenttäkin hiekkapohjainen... Mutta menoa saimme aikaiseksi! Tässä kooste jälleen kerran.

Tämän kerran avainteemat olivat... mitähän ne olikaan... niin joo: Lyhyttä pätkää (vaikka kokonaisuudessa pitkä rata), täydellisesti. Mehän saimme heti alkuun hioa tuota viimeistä käännöstä tokalle putkeen menolle. Tahtoi hitusen valua pitkäksi kun itse halusin jostain syystä hakea koiran esteen takaa. Nyt sitten opeteltiin käsien ristiin menemistä ja tarkat voivat huomata että yritin pitää ohjausta päällä vaikka olikin kääntö/jarrutus-käsi uutta suuntaa näyttämässä! Vähänkö tämä menee monimutkaiseksi minun yksinkertaiselle motoriikalle ;-)
Tokana kohtana sitten hioimme keppejä. Kepit on vielä työn alla, mutta parempaan suuntaan mennään. Tuollaisen lopputuloksen saimme aikaiseksi näissä treeneissä, eli takaaleikkaus kepeillä. Niinjoo, ja ekalla kerralla kämmensin tuon kauempaan putkeen lähettämisen  keppien jälkeen. Pitäisi vain muistaa olla käyttämättä vastaista kättä mahd.... paljon? Nyt alkaa jo logiikkakin tilttaamaan kun piti miettiä että laitanko sanan ´paljon´ vai ´vähän´ :D Viimeisenä sitten koitimme hioa tuota lähes suoralta mustalta putkelta ulos ampumista. Ei vain halunnut kääntyä. Ehkä olisin ehtinyt putken suulle vilauttaa ohjausta, kun A on suht hidas suorittaa, mutta kun ei sitä joka radalla ole mahdollista tehdä! Selvittelen siis uusia mahdollisuuksia tuohon ja yhtenä vinkkinä tulikin jo putkijarrutus. Katsellaan miten käy...

Nyt sitten odottelemaan uusia treenejä. Pitäisi varmaan vuokrata jostain lämmintä halli-aikaa kun tuota lunta on edelleen liikaa. Pitäisi päästä treenaamaan yksittäisiä esteitä, kaiken tämän ratatreenin keskelle...

Norjalaista yksityistuntia

Tänään sitten päästiin Jarin koulutukseen, ihan niinkuin itseksemme Bliin kanssa.
Jarin treeneistä onkin aikaa, vaikka hänen ratoja olemmekin tehneet omassa ryhmässämme. Tällä kertaa oli siis ihan ´sovittu juttu´, mä hikoilen ja Norjalainen kuittailee minkä ehtii :D

Ehdin jo vähän hätääntyä että eikai nyt ole tulossa sellainen ´reidet hapoille, verta yskien´treeni, kun jo 9:30 olimme hallilla, mutta pelko oli turha! Tällä kertaa ihan oikeasti vain koulutettauduttiin meidän puutteisiin. Kivaa oli ja uutta intoa puhallettiin meikäläiseen! Ehkä me osataan jotain, vaikkakin hieman hiomista vaadimme!

Rata oli selkeä ja suoraviivainen, ilman mitään nikoittelukohtia. Meillä oli muutamassa kohdassa hieman korjattavaa, ja yksi kohta mikä iski heti, oli pituudelle löytäminen. Kovasti halusi kääntyä kohti A:ta selän taakse, mutta sen saimme korjattua. Ette arvaa millä? Noh, juoksemalla selkeämmin :D Kontaktit jouduin jo ennen radalle menoa näyttämään, että miten ne sujuu. Jarihan on pysäytyskontaktien keulakuva joten näytettävää oli :P Hirmuisella vedätyksellä sain Bliin pomppaamaan puomilla liian korkealta, mutta muuten kaikki osui. Toistoja oli kuitenkin varmaan yhteensä kymmenkunta. Keinua jouduimme hiomaan kunnolla, kun joku on unohtanut opettaa Bliille että siinä aikuisten oikeasti pitää odottaa, eikä toimia kuten A:lla tai puomilla. Vinkkiä tuli ja treenasimme sen jo ´ok´ kuntoon.  Kepeillä saimme taas viimeisen välin ongelman takaisin. Sitä lähden seuraavaksi purkamaan kunhan treeniaikaa ja paikkaa alkaa vapautumaan. Takaakiertoihin Blitz lähti tosi hyvin ja niissä sain etumatkaa aikaiseksi, ja kuulemma liikkuminen näytti paremmalta kuin pikkumustissa meneminen (eli siis Damin kanssa)! Onhan se jo aikakin, tätä on tullut jo hetki kuitenkin harrastettua...

Tässä vähän muistilistaa itselleni tulevaisuuden varalle:

• Keinun esiin kaivaminen, kädellä palkkaaminen että oikeasti pysyy keinulla, kädestä irti mahdollisimman nopeasti kun alkaa sujumaan.
• A:lle ja puomille ´kehikon´ kokeilemista, josko toimisi paremmin kuin liukas matto-targetti.
• Puomille alastulolla ensiksi sivuttaista etäisyyttä ja vasta sen jälkeen ´vedätystä´. Vedätyksellä pomppaa.
• Keppien treenaaminen kuntoon. Kokeillaan kuudella kepillä treenaamista jotta viimeiseen väliin enemmän palkkaamista oikeista suorituksista.

Nyt vain ootellaan lumien sulamista ja kentille pääsyä! Onneksi sunnuntaina pääsee taas pro-treeneihin, eli ei kauaa tarvitse odotella!

Juoksut juoksuteltu, nokka kohti kevättä!

Blitz on selviytynyt juoksu-urakastaan hyvin. Aikaahan siinä meni, mutta lepo ei koskaan ole pahasta! En tiedä onko muut huomannu, mutta ainakin meillä juoksutauon aikana opitaan jotain uutta. Jotain aina loksahtaa paikalleen ja niin myös Bliin kanssa :D Noh, ainakin ekoihin treeneihin ;-)

Meillähän kävi hassusti tuon ajoituksen kanssa. Olimme lähdössä reissuun Egyptiin ja vapaat oli pyydetty, koirat heitetty hoitoon ja muutenkin lomafiilistä kohotettu. Noh, nehän aloittivat mellakkansa ja meitä ei sinne päästetty. Äkkiä sitten koneen ääressä hokasin että tuossahan olisi yhdet kisat, mutta ilmo oli juuri mennyt ohi. Äkkiä puhelinta kouraan ja lupa jälki-ilmoittautua tuli. Jee, kisat pitkästä aikaa (Ahvenanmaan jälkeen)! Noh, kaksi päivää ennen kisoja toi sitten aloitti juoksut >_<

Nyt sitten ollaan juostu kaikessa rauhassa ja olemme pariin otteeseen päässeet treeneihin. Ensimmäisellä kerralla oli mukavan helpohko 28 esteen rata jossa sai paahtaa. Taisi olla tulevan MM-tuomarin radoista jonkinsortin mukaelma. Oli kiva ja sopi meille ihan hyvin. Se mitä tuossa alussa kirjoitin, että jotain loksahti, oli kepit! Ennen taukoa meillä oli hieman neuvottelua että pitääkö se viimeinen keppiväli tehdä vai jättää tekemättä. Nyt kun sitä oli sulateltu niin sieltähän se taas tuli! Eli kepit meni oikein! Kaiken lisäksi toi ei höyrynnyt niin kuin olisi voinut olettaa monta viikkoa kentiltä poissa olevalta. Oli kuulolla ja esteet mentiin nätisti! Olipa mukava huomata ettei hormoonit sekoita tuon päätä ihan mahottomasti. (ainakaan vielä...)

Toiset treenit sitten palautti maan pinnalle keppien suhteen :P Eli saadaan lupa treenata niitä vielä! Rata oli taas pitkä, mutta ihan mukava. En tiedä että tekikö toi tauko myös minulle sen, että ohjaan tuota nyt kuin kolmosluokan koiraa enkä ykkösluokan epävarmista. Kepeillä vaatii vielä apuja sisäänmenon kanssa. Niin ja ne avut ovat sellaiset että itse en mene sinne sössimään :D
"Uutena" asiana treenasimme välistävetoa kohtuullisen pitkällä estevälillä. Sitä hioimme aika monta kertaa. Aina meinasin jotain sössiä mutta lopulta alkoi sujumaan. Tässä muuten se rata.

Nyt suuntaamme nokkaa kohti kesää. Kisoja olen katsonut, lomia miettinyt ja muuten vain ihmetellyt että miten ja missä ja kenen kanssa treenataan. Kesä varmaan menee esteopetuksessa ja omalla hömpötyksellä. On tuo työ sellainen että en ajatellut ottaa ryhmäpaikkaa agi-treeneistä kesäksi. Nyt sunnuntaina mennään Blitzuksen kanssa Veijo K:n koulutettavaksi ja jossain vaiheessa huijaan Norjalaisen Jarin vetämään treenin :P Pakko saada vähän erilaisia näkökulmia meidän menoon, kun netistä tulee niin vähän palautetta mitä me teemme oikein/väärin ;-)
Kisoja taisi kakkosluokkalaisille olla 16-17.4 aika mukavasti ja sen viikonlopun taidan uhrata ihan vain kisaamiselle. Myös hyväksyminen ilmoittautumiseemme Dania Cup:iin tuli, eli sellaista saattaa olla tarjolla heinäkuulle. Pitää vain tarkistaa että mitä ihmettä minä sinne olen ilmonnu. Mailissa luki että 17 starttia viikon aikana. Jotenkin kuulostaa paljolta :D

Näillä mennään ja sunnuntaina varmaan ulkoilutan kameraa treeneissä, joten ehkä tulee uutta videota meidän sähläilyistä ;-)

Juoksua pukkaa

Tässä on ollut kiiruksia ja kaikennäköistä säätöä. Meidän piti lähteä viikko sitten Egyptin reissulle, mutta eipäs sitten päästettykään. Eli koirat olivat hetken hoitopaikoilla ja treenit meni miten meni.

Viime viikolla ja edellisellä pääsin muutamat kerrat treenaamaan kivasti. Kohteena oli taaksekierto ja siitä sen esteen hyppääminen! On meinaan muutaman kerran jättänyt hyppäämättä, kun nopeammin pääsee vain kiertämällä koko hypyn. Sitä siis treenattiin ja ihan kivaan vaiheeseen sekin jäi. Olen huomannut että kiire tulee ja pakko on vain opettaa vieläkin itsenäisempää estesuoritusta Bliille!

Viime viikon tiistaina meni muuten HAU:n kisojen ilmo umpeen ja seuraavana aamuna sain hätäisesti jälki-ilmoitettua meidät kisoihin, ja kuinkas ollakaan, Blii aloitti sitten juoksun seuraavana päivänä. Että tällaista tällä kertaa. Eli taukoa meille ja koitetaan miettiä mitä sitä tekisi kun aurinkokin paistaa ;-)

*haukoitus* Ainiin, blogi on olemassa!

Edellinen päivitys, 5.joulukuuta. Noh onhan siinä hetki mennyt. Mitäs tässä on sitten tapahtunut? No eipä ihmeempiä. Ollaan treenailtu hieman rauhallisempaan tahtiin. (pakkaset ja lomat ja ja...). Otettiin muutamat startit mistä ei enempää sanomista.

Sitten koitti uusi vuosi ja odotettu Eckerön, eli ahvenanmaan reissu. Tämä on ollut perinteenä jo jonkin aikaa ja hitusen jänskätti että iskeekö juoksua tai jotain häiriötä tänne. Varmuuden vuoksi ilmoitin B:n lisäksi Damin parille startille ettei tyhjin käsin tarvitsisi mennä. Noh, koira loukkaantui meidän perheessä, mutta se oli Kyra jonka piti startata Annan kanssa. Mälsää. Ei mahda mitään. Jokin lihasvenähdys ehkäpä. Näyttäisi olevan kunnossa jo muutaman päivän jälkeen, mutta siis kisat jäi väliin.

Itse kisoissa Blii oli vauhdikas ja äänekäs oma itsensä. Kumirouhe-nurmimattopohja sopi hyvin meille. En ihan varma ole olisiko liukastunut jossain (kepit), mutta en usko.
Paras uutinen meille oli tietenkin se, että vuoden ekassa startissamme otimme sen viimeisen nollan ykkösluokassa. Oli muuten kauhea rata. Oli kaksi tai jopa kolme kertaa kielto aivan huulilla. Noh, taistelemalla nolla ja seuraavat kaksi starttia kakkosissa Eckerössä. Oli muuten ainoa mahdollisuus saada se nousunolla tuolta. Seuraava rata oli hyppis ja vika rata oli Annen, jolta meillä oli jo kaksi merkintää kisakirjassa.

Tässä meidän taidottomuusnäyte kakkosluokasta. Vielä on paljon treeniä edessä ja itselle vähän enemmän hermokontrollia. Siis oikeesti, miten voin mokata kepit tolleen.

Noh, tällä jatketaan ja treeniä on tiedossa. Tänään käytiin paikkaamassa Kyraa Ninun treeneissä ja kivasti meni. Kepit sai erityishuomiota kun näyttää oppineen huonoja asioita siinä :D Oli siellä joku niisto-persjättö mutta jätetään se hautumaan. Kisakalenteria en ole katsellut, mutta eiköhän me joskus taas startata. Tämän vuoden puolella toivottavasti!