Muutama päivä sitten selitin (räkä roiskuen) agilitysta ja sen moninaisuudesta, aiheesta yhtään tietämättömälle kaverilleni. Kaveri oli aidosti yllättynyt miten monimutkaista ja vaativaa agility parhaimmillaan voi olla ja kuinka valmiista mailmasta voi löytyä aivan oma maailmansa.
Mainitsin myös että olen menossa Jaakko Suoknuutin koulutukseen ja hän oli hieman ihmeissään siitä että en tiennyt mitä siellä treenataan. Tätä en ole aikaisemmin päissäni miettinyt, mutta sain mielestäni vastattua kysymykseen kohtuullisen hyvin: Radalla ei ole sinänsä väliä. Kun radalta tulee virhe, virhe analysoidaan ja opetetaan ohjaajalle miten se tehdään hyvin. Jos virheitä ei tule, asiaa silti analysoidaan ja luultavasti jokin radan kohta voidaan tehdä tehokkaammin. Jokainen saa omasta tasostaan riippuen erilaisia asioita koulutuksesta, olkoon se "alkeis"opetusta jollekin esteelle taikka sekuntien kymmenesosien poistamista vaativista kohdista.
Tällä mentaliteetilla oli helppo lähteä kouluttautumaan myös Turkuun saakka!
Jaakon kouluttama rata ei ollut mitenkään kauhean vaikea, mutta hienoja asioita sieltä saatiin silti kaivettua esiin. Muutama paha kohta siellä oli joihin ei omat luotot tahtoneet riittää, eli olisi joutunut ottamaan kanki-vääntämisellä nollaa. Noh, niistä saatiin lisää treenattavaa jatkuvasti kasvavaan listaamme :P Ongelmakohdista selvisin ensiksi persjätöllä ja toisesta kohdasta poispäinkäännös-puolivalssilla. Tuo ensimmäinen kohta oli vaikea sen takia, että keinulla ei voi (toivottavasti ei enää kauaa) irrota Blitzistä kahta metriä kauemmas ja näinollen hirmuinen kiire pukkaa päälle!
Tässä tällainen lista mihin pitänee paneutua:
- Kontaktien itsenäinen suoritus
- Persjättö hypyllä 100-varmaksi
- Puolivalssia
- Irtoamisen ja halussapidon tasapaino. Meille siis enemmän irtoamista!
- Vastakkaisen käden käyttö valssissa, käyttääkö vai ei
- Esteen takaa ei tarvitse hakea koiraa, opetetaan irtoamaan :D
- Malttia rytmitykseen
Onhan tuossa jo mietittävää, nyt vain pitäisi aloittaa treenaaminen :P
Lauantain kisojen jälkeen olen aloittanut uudella innolla juokukontaktin treenaamista puomilla. Onni on oma puomi (ja keinu) :D Kisojen vitonen puomilla oli niin räikeä, että oikeastaan vasta sitten alkoi pieni raksutus käymään että mitä oikein tapahtuu. Asiaa analysoimalla, ja toivottavasti osuin oikeaan, päädyin muuttamaan vaatimuksiani hieman. Aion muuten pitää tuossa vasemmalla palkissa kirjaa siitä kuinka usein meille tulee kisoissa virhettä puomin juoksukontaktilla. Tämän hetken tilanne on nihkeä 75% onnistumismahdollisuudet! Noh, nyt uuden treenitavan kanssa olemme treenitilanteessa pitäneet sen virheettömänä ja tänään tuli treenattua pari kertaa jopa persjättöä puomilla, tietenkin juoksukontaktilla! Treenasin myös keinulla itselleni irtoamista ja siellä sain tehtyä persjättöjä ja valsseja ilman että lähti liian aikasin keinulta. Kylläpä 10 minuutin treenistä voi tulla hyvä fiilis!
Näin ohimennen miettien, missäköhän voisi tuon salaman kanssa hyödyntää persjättöä puomin juoksukontaktilla, ei varmaan missään/koskaan :D
Viikko 36
2 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti