Vihdoin Nolla! Vuosi paketissa

Edellisestä nollastamme onkin jo ehtinyt vierähtää tovi. Viime kaudellehan me keräsimme kuusi nollaa, eli jäimme pois arvokisoista juurikin sen yhden nollan takia. Noh, sitä yhtä nollaa olemmekin sitten jahdanneet sen jälkeen. Monet ovat iloisina ilmoitelleet että seuraavan vuoden karsinta/sm nollat ovat jo kasassa. Noh, meiltä puuttui edelleen edes se ensimmäinen tälle kaudelle :D

Pitipä juuri tarkistaa. 21 kisaa olemme kisanneet ilman nollaa, mutta kisat ovat olleet superhyviä. Olemme viimeisen viidentoista kisan ajan tehneet todella tasaista työtä! Laskin, että näissä viidessätoista kisassa olemme tehneet vain kaksi totaaliräpellysrataa. Muutoin olemme tehneet yhtä ja kahta virhettä per rata! Seitsemän vitosta, yksi kymppi ja loput hylättyjä. Hylätyistä kaksi yhden virheen, kaksi kahden virheen ja kaksi totaaliräpellys rataa. (Yhtä rataa en muista, enkä ole videolta kaivanut esiin). Olen siis opetellut Blitzin kanssa käytännön, että virhe korjataan mahdollisuuksien mukaan ja sitten jatketaan kisarataa suunnitelman mukaan. Eli aina koitamme tehdä parhaamme loppuun asti. Naureskelin meidän agi.fi rankingille: Olimme sijalla 522. Miten ihmeessä selvisimme TopTeamin karsinnoista....

En ollut kovin huolissani tästä meidän nollattomuudesta. Blitzhän on edelleen nuori koira, olemme kisanneet kolmosissa vasta kahdeksan kuukautta, kisaiässä olemme olleet reilu vuoden. Kovasti kuitenkin olen yrittänyt analysoida että mistä tämä virheellisyys kisoissamme johtuu. Nyt sitten päätin jälleen palata takaisin perusopetukseen. Alakouluun niin sanotusti. Edellisissä kisoissa teimme lähes kaksi virhettä keinulta, puomi myös alkanut treeninpuutteen takia kärsimään. Noh, tämähän oli helpohko asia. Lupasin itselleni että seuraavissa kisoissa keinu sitten on treenattu parempaan kuntoon. Ja niinhän se olikin.

Treenit. Kisaaminen. Tai niiden puute. Siinä on myös toinen avainkohta. Blitz oli juoksu+astutustauolla, eli treenaaminen ja rutiini oli kokonaan jäänyt pois. Meille sopii paremmin tasainen treenaaminen. Ilman treenaamista minulle tulee helpoissakin kohdissa mietintää että mitenköhän tässä kuviossa mahtaa käydä, eli aivan turhaa epävarmuutta. Jaakko sanoi niissä yksissä treeneissä joissa hänen luona kävimme, että hän treenaa koiran siihen kuntoon ettei "pelkää" radoilla mitään kohtia. Noh, meillähän tämä ei ole toteutunut. Herääkin kysymys, että pitäisikö sittenkin mennä johonkin ohjattuun treeniryhmää.

Vihdoinkin sitten vuoden viimeisissä kisoissa, HSKK, meille napsahti niitä nollia. Tuomarina meillä on näköjään ollut Anne Savioja viimeisen 9 kisan verran. Ei tarvitse kysyä kenen radoista pidän ;-) Anne oli jälleen kerran vääntänyt mukavat radat, sillä erotuksella että ME osaamme keinun näissä kisoissa paremmin. Tuloksina tuli nolla, vitonen, nolla. Nollilla tuli voitot, vaikka viimeisellä hyppärillä olisin sen muille suonut. Eipä se kauhean kaukana tosin ollut, että hyllyjä olisi tullut enemmän. On tuo puomi vähän vielä reeniä vaille. Yhtenä asiana mikä meille aiheuttaa ongelmia, on tuo S-mutkalla oleva putki. Ei tunnu tuo pikku pahiainen pysyvän siellä pystyssä. Pitänee opettaa erikseen käsky S-mutkalle...


Ainiin, ekan nollaradan alku oli hitusen jäätävä. Starttasin numerolla 35, eli aikaa luulin olevan vaikka ja kuinka. Kävin lämppäämässä Bliitä kuten aina, en pitänyt kiirettä. Hain autosta kevythäkin, kameran, agi-kengät. Sisälle halliin, ja ensimmäinen asia jonka kuulen on että "Petri ja Blitz, teitä odotetaan lähtölinjalle". TÄH! Edellinen koira vetää viimeistä neljännestä radasta, ja minulla on ulkokamat päällä. Äkkiä kamat lattialle, koira irti, kengät pikaisesti jalkaan nauhoja sitomatta ja spurtti lähtö-alueelle. Olivat jo hetken odottaneet minua, kun sitten vihdoin maltoin saapua paikalle. Kengännauhat auki... Äkkiä umpisolmuun samalla kun "asettelin" Bliitä starttiin. Noh, Anne sitten huuteli että laita vaan ne kengät kunnolla kiinni etten kaatuisi. Huoh, kyllä vähän nauratti! Kun kävelin ensimmäisen esteen taakse, vinoilin Annelle että nyt sitten housutkin tippuu (kun sekin naru oli auki...). En sitten tehnyt normaalia rutiiniani jonka teen ennen jokaista starttia. Eipä se näköjään kauheasti haitannut. Yhdessä kohtaa jouduin säveltämään kun löysin itseni väärässä paikkaa, väärään aikaan. Taisi olla ensimmäisen radan teema meille :D

Jatko ensi vuodelle. Katselin sormet syyhyten uuden HSKH/BAT -hallin nettisivuja. Taidanpa löytää itseni sieltä ensi vuonna. Töitteni ilta-painoitteisuuden takia minun on aivan turha yrittää mennä mihinkään treeniryhmään, joten itsekseen treenaaminen on meidän juttu. TopTeam jatkuu myös heti tammikuun alussa, yllämainitussa hallissa. Kisaamisen vuodelle 2012 aloitamme perinteisesti Eckerössä. Siitä sitten tilanteen mukaan kisoja kun hyvältä näyttää. Kisaamisen määrää pystyn hitusen nostamaan, mutta tavoitteena on meidän ratojen laadun nostaminen. Kisatavoitteemme on saada nollat kasaan arvokisoihin ja nostaa nollaprosenttiamme. Helppoako? Ei varmasti. Saavutettavissa? Luultavasti.