Tyyntä ennen myrskyä?

Nyt on viikko agilitya taas takana. Viikonloppu koittaa ja työaika on sellainen että ei tarvitse treeneissä pariin päivään käydä. Tietenkin jos innostuisi hallin jostain vuokraamaan niin sitten ehkä... Nyt olisin mieluummin Tanskassa seuraamassa agilityn PM kisoja!

Maanantaina kirjoitin Swahilin kielellä jatkoa jouksukontaktiemme kehityksestä, tai oikeastaan kehittymättömyydestä. Valittelin että oletin kontaktien tulevan itsekseen kunnes tajusin että olin jättänyt juoksukontaktit vasta ykkösvaiheeseen. Nyt olen sitten jatkanut hyvässä alussa olevien juoksukontaktien treenaamista lopulliseen vaiheeseen.

Tällä viikolla olen käynyt nyt useammin jo tekemässä juoksukontaktia erinäisissä paikoissa. Maanantaina kävin Savikon, mulle viimeisissä, treeneissä. Siellä pystyin radan sivussa treenaamaan RC:tä (running contacts). Tiistaina kävin Ojangon kentällä pelkästään vetämässä RC:t ja nyt eilisissä RimA:n treeneissä RC:tä sekä radalla että sivussa.

Maanantain Sepon treeneissä oli hitusen juoksutusta tarjolla. Tämä oli paras treeni meille, ja tulipahan testattua paljonko etumatkaa tarvitsen jos lähdetään seisovilta jaloilta ja meinaan ehtiä kolmannelle hypylle ilman virhettä. Tällä hetkellä riitti yksi askel sivuun ja eteen, jolloin virheprosentti jäi pieneksi. Mulla on meinaan nuo kiihdytykset hitusen hitaat suhteessa tuohon alle 5kg sinttiin.

Ojangon juoksukontaktoinnissa tuli mielestäni todella hyvää edistystä asiassa. Noista treeneistä jäi tosi hyvä mieli ja luottamus että ehkä tämä voisikin onnistua!

Eiliset RimAn treenit oli multa riman alitus :D En ehtinyt tekemään valmistelevaa mielikuvaharjoittelua ennen omaa vuoroani, joten rata oli tosi katkonainen. Olin joka paikassa vähän pihalla ja myöhässä. Noh, videolta katsottuna rata näytti ihan ok:lta vaikka siltä ei tuntunutkaan! Sitä myös ihmettelen nyt ääneen, että miten mulle on kehittynyt jaakotus ihan kuin varkain omaan ohjaukseen. En ole jaakotusta treenannut koskaan kunnolla. Itseasiassa nyt varmaan pitäisi kun niin paljon sitä haluan käyttää. Syynä on tietenkin nuo persjätöt joita olen alkanut käyttämään paljon. Taitaa muuten olla sen Kabain syytä ;-)

Tässä vielä eiliset treenit.

Nyt sitten jännitellään miten tuo lumi meinaa maassa olla, sillä Ojankoon ei viitsisi mennä tuohon hankeen treenaamaan... On meinaan kisat tulossa vähän liiankin pian. Taas vaihteeksi ;-)

Running contacts, part 2 - The doubt

Once upon a time...


...I wrote about my plans about our contacts with A-frame and dog-walk. Atlast came the time of doubt upon us. And offcourse the issue is running contacts!

We have been working our "behinds" off to make our first appearances at the competitions to be appropiate. I know I have made some tradeoffs because of that and one of them is our RC training!
We have been able to compete officially now for a month. We have competet 4 times during that. Our results have been DQ, 5, 0, 0. So its pretty nice row for a young starting dog. Its something I like to see and have been aiming towards. It has not been easy road. Our weaves have been awfull, still have a lot work in it, our seesaw is risky, some handling manouvers are risky... And we are not talking yet about table, flat tunnel... Urgh. So when I was bitten by the competition-bug, I had to make some sacrifices and sadly it seems Ive been somewhat creedy to be able to compete. (obviously!)

So about my doubt issue in RC.

I have been "trying" to do some courses in trainings and competitions with running contacts.  I have been lucky with them. I have even made myself to do some tricks to make them work (like distracting the dog to make her brake the stride). Some of them have worked and few havent. Ive been getting hesitant with our RC and even started to talk about it aloud. And for what? I have NOT trained them for ages and I presume them to work!

Argh I have been silly. Luckily I have some brain-activity left and I took some time and thought about my issues. I looked after my articles and studies about RC and gave it another thought. These are the things I found out:

•  No RC training since... ages.  -   yeye, Its my ambition about to be able to compete!
• The stage of RC training when I started to be distracted - PERFECT phase 1 of the RC way Im going towards. Why I havent worked towards to phase 2!
• Phase 2 of RC? - I thought that going towards ´weaves, seesaw, flat tunnel, queuing obstacles´ was more important. Theyre "ok" now, so no need to overtrain them
• Training enviroment - Ive tried to convince myself that winter is coming and my ability to train RC is reducing. And even my training time in summer was insufficient...

Well. Thats few things ive found out. Im thinking about quitting RC because I havent even tried to train them :D Someone shoo...spank me!

So, now starts my phase 2 of RC. Wish me luck again, since Ive runned out of luck in less than a year ;-)

Treeneistä ja kisailuista

Tällä hetkellä käymme kaksissa ohjatuissa treeneissä viikossa. S. Savikon ykkös/kakkosluokan treeneissä ja sitten RimAn treeneissä joissa vetäjinä vaihtelee K. Kurkinen ja L. Vuorela. Mukava kontrasti treeneissä, kun Savikon treeneissä tehdään n. 10 esteen pätkää ja keskitytään johonkin perusohjaustekniikkaan, kun taas RimAn treeneissä ollaan kahdella viime kerralla tehty n.30 esteen pätkää jossa joka kulman takana pystyy käyttää jotain tekniikkaa ansaesteineen.

Kisaurakkakin on mukavasti laitettu käyntiin. Kisapäiviä olemme pitäneet sen yksi per kuukausi, ja kun ykkösten kisoja on lähes poikkeuksetta vain 2 kpl per päivä, niin eipä tässä sitten kauhea tahti ole päällä. Enpä tiedä miten ykkösluokkalainen jaksaisikaan kolmea kisaa päivässä. Meille tuo kaksi on kyllä riittänyt aivan loistavasti!

Nyt kun olemme kisanneet sen kerran kuussa, niin siinä välissä on ollut sopivasti aikaa treenata puutteita kuntoon. Tuossa edellisessä postauksessa olinkin mukavasti laittanut tavoitteita ja niitähän sitten olinkin hionut kuntoonpäin. Eli keppien sisäänmenoa olimme treenanneet, mutta yksissäkään treeneissä se ei ole sujuvasti onnistunut, keinua olimme treenanneet, mutta nopealla keinulla tuo meinaa lähteä juuri ennenkuin keinu osuu maahan. Juoksukontakteja emme ole ehtineet treenata, ja tähän pitää puuttua kohta aikuisten oikeasti! Ratatyöskentely kehittyy kivasti kun tehdään pitkää ja lyhyttä pätkää, mutta kovasti tuo vielä haluaa kääntyä minua kohti ja katselemaan että mitä nyt!

Sunnuntaina olimme kisaamassa HSKH:n kisoissa ja heti aamulla oli jo pientä jännitystä ilmassa! Tuomarina oli Anne Viitanen, jolla on tapana tehdä kohtuullisen haastavia ratoja. Odotuksena oli siis kovaa vääntöä eikä luotto muutamiin esteisiin ollut kovin kova :D Kisapaikalla sitten helpotti kun radat olivat sopivat ykkösluokalle ja pahoja ansakohtia ei ollut. Ainoat huolenaiheet olivat kontaktit, keppien sisäänmeno ja keinun kontaktialueella pysyminen tarpeeksi kauan että keinu ehtii maahan! Pikkujuttuja siis ;-) Hyppiksellä  oli ainoastaan muutama haasteellinen kohta, ja toinen tietenkin keppien sisäänmeno, toisena pussi, jota emme olleet saaneet tähän mennessä tehtyä ilman kieltoa :D Luotto oli siis kova tälläkin radalla ;-)

Agilityradalla Anne sanoi että puomin kontakti oli lähellä, mutta astui selkeästi yhdellä tassulla siihen. Keinulla oli myös omat jännityksen hetket kun käytössä oli hidas puukeinu. Keinun kontaktilla pitäminen kävi tosi jännäksi ja videolta näette mitä siinä kävi :P huhhuh, nollarata joka tapauksessa! Vähän hienoa! En missään nimessä ollut odottanut että nollaa tulisi jo kolmannessa startissa ja koulutuksen tässä vaiheessa... Hyppiksellä oli myös jäätävät hetket. Sitä ei videolta näykään, mutta loppusuoralla oli putki jonka syöttö olikin yllättävän vaikea jos ohjaaja oli myöhässä. Noh, minä olin tietenkin myöhässä, mutta sain vaihdettua omaa liikettäni niin,  että teinkin takaaleikkauksen putkelle ja juoksin u-putken väärää puolta! Totaalinen pelastus ja se onnistui! Putken jälkeen oli rengas ja olin sillä myös rankasti myöhässä, tietenkin, mutta jotenkin Blitz löysi oikean linjan sille ja nollalla maaliin!!! Tuplanolla! Uskomatonta. Noh, kyllä me sitten seuraavissa kisoissa sitten tehdään niinkuin meillä on tapana, eli otetaan niitä vitosia ja hyllyjä ;-) Siitä on meinaan jokunen vuosi kun tuplanolla on näkynyt mun ohjauksen tuloksena.

Tässä nämä radat.

Huh, minä leijun tässä vieläkin noita tuloksia. Oli niin pienestä kiinni että tulos olisi voinut olla jotain ihan muuta! Onneksi torstain treeneissä varmastikin tiputetaan takaisin maanpinnalle 100 esteen radalla ;-)

Kisasuunnitelmat myös pitää tehdä. Eckerön kisat ovat selkeästi mielessä, eli sinne nyt todellakin ollaan menossa. Harkinnassa on myös Turun kisat seuraaviksi kisoiksi. Viikonlopputyöt pitävät huolen siitä että kisoista tulee oikeasti kalliit jos niitä kisaisi paljon :D Ainiin, ja kisat pitää olla jotain muuta kuin hyppis tai Anne Viitasen käsialaa ;-)

Treenit myös vaativat omat suunnitelmansa. Juoksukontaktit, keinu, keppien vahvistus, pussi... Onhan tuossa tekemistä! Talven tulo myös vaikeuttaa kun ei noita treenipaikkoja ihan hirmuisesti ole.
Noh, näillä mennään!